Liiverin strategian kolmas painopiste

Hyvinvoiva ympäristö, terveellisempi elämä

Tavoitteena on hyvinvoiva seutu, jossa kaikenikäiset ihmiset huolehtivat terveydestään ja kaikkien jaksamisesta kannetaan vastuuta. Luodaan edellytyksiä merkitykselliselle ja onnelliselle elämälle. Omaehtoinen liikkuminen lisääntyy. Hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointipalveluissa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä kulttuuria hyödynnetään nykyistä enemmän.


Eri-ikäiset ihmiset eri väestöryhmistä hyvinvoivat ja osallistuvat

Osallistuminen yhteisölliseen kehittämiseen lisää kaiken ikäisten hyvinvointia. Lapset, nuoret, työikäiset, eläkeläiset, työttömät, yrittäjät jne. kohtaavat ja toimivat yhdessä, jolloin syntyy ideoita ja yhteistyötä. Esim. eläkeläisyhdistys ja lastenjärjestö voivat kehittää palvelumallia, josta molemmat hyötyvät. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävässä ja toisaalta nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa uudenlaisten toimintamallien ja palvelujen kehittäminen on paikallisesti tärkeää. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan ja tuotetaan uusia palveluja. Hyvinvointi- ja muiden palveluiden tuomiseen lähelle eri tavoin löytyy uusia ratkaisuja. Tekniikkaa ja teknologiaa hyödynnetään palveluissa ja niiden tuottamisessa. Eri väestöryhmien arvostuksissa ja arvoissa pelkät taloudelliset ja rahalliset asiat ovat menettämässä painoarvoaan. Sijalle nousevat esim. ekologisuus ja ympäristöajattelu sekä henkinen hyvinvointi. Henkistä hyvinvointia lisää osallisuus ja merkityksellisyyden tunne.

Vihreä hyvinvointi

Ihmisten hyvinvointia voidaan tukea esim. houkuttelemalla ihmisiä luontoon tai tuomalla luontoa rakennettuun ympäristöön. Pitkäkestoisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän. Edelläkävijyys luonnon ja maaseudun arvojen tuotteistamisessa vaatii yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta; green care on yksi alan mahdollinen kehityssuunta. Liiveristä on tuettu Green Care -toiminnan käynnistämistä alueella ja kehittämistyötä on syytä jatkaa. Palvelujen kehittämisessä korostetaan käyttäjälähtöistä kehittämistyötä. Ihmisillä tulee olla itsellään enemmän mahdollisuuksia valita mistä ja millaisia palveluja hankkii. Maaseutu- ja maatilaympäristöjen (esim. maatilakäynnit, päivätoiminta maatiloilla) hyödyntäminen hyvinvointia tukevana toimintana on alihyödynnetty mahdollisuus niin ennaltaehkäisevässä merkityksessä kuin esim. erityisryhmien kuntoutuksessa.

Liiverissä on toimittu pitkäjänteisesti ulkoilureitistöjen kehittämiseksi. Tätä kehittämistyötä jatketaan erityisesti kehittämällä reitistöille palveluja ja sisältöjä sekä reitistöjen saavutettavuutta. Hyvinvointimatkailun lähtökohdista luontoreittien elämyksellisyys voi olla esim. kulttuurin ja hiljaisuuden teemareittejä. Liikuntapaikkarakentamisessa ekologisuus ja luonnon hyödyntäminen säästävät resursseja.

Ympäristön viihtyvyys

Eteläpohjalainen maisema peltolakeuksineen ja jokivarsineen on ainutlaatuista. Jokivarsien kunnostus ja jokien hyödyntäminen virkistäytymisessä ovat keinoja lisätä viihtyvyyttä. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita Green Gym, joka tarkoittaa talkoiden ja kuntoilun yhdistämistä. Vesistöjen hyödyntäminen matkailullisesti vaatii myös kehittämistä.

Ympäristön kunnostamisessa ja hoidossa on paljon mahdollisuuksia esim. yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Eri ikäpolvet ja väestöryhmät voivat yhdessä tehdä ympäristön parantamisprojekteja ja esim. vaihtaa kokemuksia ja osaamista viljelypalstoilla. ”Grow out of problems” -ajattelua soveltaen ympäristön hoito ja viljely hoitaa myös ihmistä. Se voi olla osa kuntouttavaa toimintaa. Jotta meillä olisi jatkossakin viihtyisä ympäristö, vaatii se myös asukkaiden aktiivisuutta tiukentuvassa kuntataloudessa. Kotiseudun merkitys ja arvostaminen on tärkeää lasten ja nuorten kasvuprosessille myös hyvinvoinnin näkökulmasta.

Liiverin alueella väestö keskittyy Seinäjoelle ja kuntakeskuksiin, mikä voi johtaa esim. maalta muuttaneiden vanhusten kohdalla luontosuhteen katkeamiseen. Tällöin erilaiset toimet, jotka ylläpitävät ja mahdollistavat suhdetta luontoon, kuten palstaviljely ja ympäristön kunnostushankkeet, tukevat heidän hyvinvointiansa. Ympäröivään luontoon löytyy uudenlaisia suhteita ja uusia tapoja hyödyntää luontoa.

Kulttuuri ja liikunta hyvinvoinnin lähteinä

Liian moni harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aika on luonut uusia mahdollisuuksia liikkumiselle. Siten arkiliikunta ja siihen kannustaminen ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta erityisen tärkeitä. Eri väestöryhmien arkiliikunnan ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen edistävät hyvinvointia. Erityisesti nuoret haluavat kokeilla uusia lajeja ja niiden harrastamiseen tarvitaan puitteita.

Myös kulttuurilla on merkittävä tervehdyttävä voima ja suoranaisia terveysvaikutuksia; siksi kulttuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävänä elementtinä on vahvistettava. Erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen ovat erimerkkejä tästä. Liikuntaa ja kulttuuria voi yhdistää toisiinsa uusin kokeilevin tavoin, jolloin vaikkapa kulttuuria viedään liikuntareiteille. Kulttuurin harrastamisen puitteita tuetaan. Kulttuurin tuominen hoivatyöhön ja kulttuuristen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen luovat hyvinvointia.

Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje