Liiverin strategian ensimmäinen painopiste

Rakas kotiseutu, vireämmät yhteisöt

Tavoitteena on vahvistaa kotiseudun omaksi kokemisen tunnetta erityisesti henkisen ympäristön mutta myös rakennetun ja luonnon ympäristöjen kautta. Edistetään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä vahvistetaan kylätoimintamaista toimintatapaa ja laajennetaan sitä taajamiin ja keskuksiin. Tavoitteena on myös tukea asukkaiden uusia suhteita kotiseutuun.


Asukas- ja kylätoiminnan aktivointi ja uudistuminen

Kylätoiminta on alueellamme vireää ja monilla kylillä on valmiudet siirtyä toiminnassaan uudelle tasolle. Toimintaa uudistamalla siihen houkutellaan mukaan myös uusia toimijoita ja löydetään tekemistä niin nuorille kuin muille ikäryhmille. Kylätoiminnasta on tehtävä trendikästä, monipuolista ja tavoitteellista – ja hauskaa. Kylät voivat kehittää toimintaansa liiketoiminnalliseen suuntaan. Kylätoimijoilla on myös oleellista tietoa kylässä tarvittavista palveluista. Kylät ovat aktiivisia palvelustrategioiden laatimisessa.

Kuntakeskuksiin kaivataan asukastoimintaa ja sen syntymistä tuetaan. Kaupungin ja kuntakeskusten sekä maaseudun välille luodaan uutta vuorovaikutusta. Kaupunginosien identiteetti vahvistuu. Kuntarakenteen muutokset nostavat esille tarvetta uudenlaiselle vaikuttamiselle ja yhteiselle tekemiselle. Kuntalaisten osallistumiseen ja osallisuuteen tarvitaan uusia keinoja. Leader-toimintatapana on jo yksi vaikuttamisen kanava. Lisäksi on olemassa erilaisia lähidemokratiamalleja, joita voidaan testata ja ottaa käyttöön alueella.

Juurtuminen asuinyhteisöön

Kokemuksellinen kotiseutu koostuu luonnosta, rakennetusta ympäristöstä ja henkisestä ympäristöstä. Tärkein on henkinen ja toiminnallinen ympäristö. Kotiseutu on kokonaisuus, jonka omaksi kokeminen edistää yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten kasvuprosessissa kotiseudun merkitys vahvistuu ja eri sukupolvien välinen yhteys saa uutta sisältöä. Maassamuuttajat ja maahanmuuttajat kokevat itsensä osaksi yhteisöä ja heidän kotiseututunnettaan uuteen ympäristöön rakennetaan. Esim. kylien kulttuuritoimintaan on oltava matala kynnys lähteä mukaan. Kohtaamispaikat kylillä ja asuinalueilla sekä avoimet tilaisuudet edesauttavat juurtumista. Suvaitsevaisuus
lisääntyy.

Kotiseutusuunnitelmat on uusi työkalu, jota Ruralia-instituutti kehittää. Siinä kotiseutukäsitteen merkitystä laajennetaan perinteisen kotiseututyön ulkopuolelle. Kotiseutusuunnitelmaan kootaan asukkaiden kokemuksia kotiseutunsa merkityksellisistä kohteista ja asioista sekä siitä, millaisena he näkevät seutunsa tulevaisuudessa. Suunnitelma tuo kehittämistarpeitasiin uudesta näkökulmasta ja tuo uusia ideoita kehittämistyöhön. Sitä voidaan hyödyntää monella tapaa vuorovaikutukseen kunnan ja kylän/alueen välillä.

Asumisen monimuotoisuus

Seinäjoen kaupunki asuinalueineen ja läheinen maaseutu kylineen tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja harrastamiseen. Eteläpohjalainen, omaleimainen rakennusperinne luo vahvan kulttuurimaiseman, jonka säilymisestä on huolehdittava. Rakennusperinne on myös voimavara, jonka hyödyntämistä voidaan lisätä. Se luo mahdollisuuksia esim. matkailulle ja yritystoiminnalle. Kylät voivat profiloitua tarjoamalla perinnettä hyödyntäviä, moderneja asumisen mahdollisuuksia uusille asukkaille. Asumisen edellytysten säilyminen koko alueella on tärkeää ja sitä tukemaan tarvitaan uudenlaisia malleja tuottaa palveluita. Seinäjoen asuntomessut 2016 lisäävät asumisesta käytävää keskustelua ja kehittämistyötä alueella.

Rakentamisen ja korjaamisen terveellisyyteen tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Rakentamisalan ja terveys- ja hyvinvointitoimijoiden välistä kynnystä tulee madaltaa. Tarvitaan monialaista yhteistyötä terveellisen asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Lähiekologiajattelun mukaisesti energiaomavaraisuus tuo uusia työmahdollisuuksia ja edesauttaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä sekä edistää kestävää energiahuoltoa. Paikallisten energiaratkaisujen kehittämiselle tulee olemaan kysyntää, esimerkkinä asukasyhdistysten lähisähkö. Tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö ja muut uusiutuvat energiavarat ovat alihyödynnettyjä. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita ekologisuudesta, mikä voi edesauttaa asian edistämistä. Ympäristö- ja energiatietämyksen lisääminen vaatii toimenpiteitä. Esim. lähiliikennettä kehittämällä ja etätyömahdollisuuksia lisäämällä vaikutetaan energiakulutukseen.

Asumiseen kohdistuvat ympäristövaateet vaikuttavat kylissä eri tavalla kuin taajamissa. Mm. kyliin on laadittu suunnitelmia yhteisistä jätevesijärjestelmistä ja osassa niitä on jo toteutettukin. Ympäristöasioihin liittyvää neuvontaa tarvitaan jatkossakin. Ympäristöasioista tiedottamista ja tietoisuutta tulee uudistaa , että vastakkainasettelu ja negatiivisuus vähenevät ja ympäristöasioihin tartutaan mahdollisuuksina.

Yhteisöllisyyden uudet muodot

Hyvinvointivaltio tulee pienenemään, mikä edellyttää hyvinvointiyhteiskunnan vahvistumista. Toisista välittäminen ja huolehtiminen lisääntyvät. Talkootyöperinne on alueella vahvaa ja halua vapaaehtoistyöhön on, mutta aina tarve ja tekijät ja tekemisen tavat eivät kohtaa. Tarvitaan uudenlaisia vapaaehtoistyön tekemisen malleja, jotka soveltuvat tämän päivän elämänrytmiin. Tähän haetaan ratkaisuja mm. vapaaehtoistyön koordinointia ja yhdistysten yhteistyötä lisäämällä. Yhteiset foorumit, joihin voivat teeman mukaan osallistua myös yritykset ja muut alueen toimijat, tukevat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat uusia luovia ideoita. Yhdistysten yhteistyön lisäämiseksi tarvitaan esim. kyläpäälliköitä, seuratyöntekijöitä. Talkooringit tai sähköinen paikka, jossa yhdistykset voivat hakea toimijoita, ovat malleja, joissa tekemättömiä vapaaehtoistöitä välitetään tekemisestä kiinnostuneille. Sosiaalinen media vie tilaa perinteiseltä yhteisöllisyydeltä. Ihmisten kohtaamiseen koetaan kuitenkin tarvetta ja tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja, joissa voi olla vapaamuotoisesti yhdessä. Nykyisiä kokoontumistiloja muokataan moderneiksi olohuoneiksi. Saavutettavuuden edistämisellä lisätään eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta.

Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje