Liiverin strategian toinen painopiste

Rohkeat yritykset, uudistuvat elinkeinot

Tavoitteena on vahvistaa nykyistä yrittäjyyttä ja edistää uudenlaisten yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien ideoiden syntyä. Tuetaan kokeilevaa ja uudentyyppistä yhteistyötä sekä uusia innovatiivisia avauksia. Seudun yrittäjät voivat hyvin ja haluavat kehittää omaa elinkeinoaan.

 

 

Käyttäjälähtöinen kehittämistyö

Tavoitteena on saada aikaan kehittämistyötä, jossa tuotetta tai palvelua kehitetään käyttäjien kanssa. Leader-tuella tulee olla mahdollista tehdä nopeita kokeiluja yrityksen, palvelun tai tuotteen kehittämiseksi, markkinoimiseksi tai myymiseksi. Erityisesti pienet kehittämisresurssit omaavat mikroyrittäjät tarvitsevat välineitä ketterään, nopeaan ja kustannustehokkaaseen kokeilemiseen. Vaikka käytettävissä olevat panokset ovat kokeiluihin pieniä, niillä saa konkreettisia avauksia aikaan, koska ne kannustavat viemään ideoita eteenpäin. Voidaan kokeilla esim. nopealla päätöksellä myönnettävää palveluseteliä.

Elinkeinojen monipuolistaminen ja vahvistaminen

Tuetaan uusien työ- ja ansiomahdollisuuksien syntymistä ja jo olemassa olevan elinkeinotoiminnan vahvistamista. Edistetään asvupotentiaalia olemassa olevissa yrityksissä. Tuetaan erityisesti alkavia ja nuoria yrittäjiä, sekä jo muutaman vuoden toimineita mikroyrityksiä. Näiden yritysten tavoittaminen on haasteellista ja siihen luodaan uusia toimintamalleja. Strategiasta ei haluta sulkea pois mitään toimialaa, sillä toimintaympäristön muutos on jatkuvaa ja Leader-strategialla pitää pystyä reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin joustavasti ja nopeasti. Maaseutuympäristöä lähtökohtanaan käyttävinä toimialoina voidaan mainita mm. kulttuurialan ja luovien alojen yrittäjyys, elintarvike, (lähi)palvelut, energia ja materiaalivirtojen hyödyntäminen, green care ja matkailu. Elinkeinojen monipuolistamiseksi haetaan oppia myös ulkomailta. Ohjelmakauden 2014–2020 aikana joillakin aloilla tulee olemaan pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuutta voidaan edistää mm. osuustoiminnan kautta. Yrittäjyydellä ja kotiseudulla on vahva sidos. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto asettua asumaan seudulle, jonne kokee kuuluvansa.

Yhteistyö ja verkostot, yhteisöllisyys

Uusien ideoiden synnyttämiseksi yritysten hakeutumista erilaisiin kumppanuuksiin tulee tukea. Tarvitaan avointa innovaatiotoimintaa, mikä edellyttää uudenlaisia foorumeita ja kehittämisalustoja alueelle. Toimialojen välisen yhteistyön kautta ja eri yritysten rajapinnoilta on löydettävissä kasvupotentiaalia, yritystoimintaa, avauksia, tuotteita ja palveluita. Erikokoisten yritysten välinen yhteistyö ja yritysten ja raaka-ainetuottajien välinen yhteistyö avaa mahdollisuuksia. Yritysten yhteisöllisen toiminnan vahvistamisen myötä vahvistuu myös niiden halu työllistää nuoria ja antaa mahdollisuus nähdä työelämää ja yrittäjyyttä. Kehitetään toimintamalleja, joiden ansiosta myös mikroyritykset voivat tarjota harjoittelupaikkoja nuorille ympärivuotisesti. Kehitetään mallia, jossa vapaaehtoistyöntekijät ja yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä ja jota bencmarkataan Hollannista. Kehitetään yritysverkostoja niin, että naapuriyritykset tuntevat toinen toisensa. On tärkeää mahdollistaa isompien, ns. veturiyritysten osallistuminen yritysverkostoihin ja tätä kautta yhteiseen yritysten väliseen oppimiseen ja toimintaympäristön luomiseen. Osuuskuntapohjalta toimivat mallit niin nuorten työllistämisessä kuin esim. pienten palveluyritysten markkinoinnissa puuttuvat alueelta.

Yrityskulttuuri

Seinäjoen seutu on Suomen yritysmyönteisin seutukunta Elinkeinoelämän keskusliiton yritysilmastotutkimuksen mukaan. Yrittäjien osaaminen, jaksaminen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yrityskulttuurin ylläpitämisestä huolehtiminen ovat tulevaisuuden kannalta oleellisia asioita. Yrittäjät eläköityvät ja on yhä vaikeampi löytää toiminnalle jatkajia. Monissa kunnissa yritysmäärien kehitys on pysähdyksissä. Eteläpohjalaista yrittäjyysbrändiä tulee vahvistaa. Nuorten yrittäjyyskasvatus ja käytännön yhteistyö yritysten ja opiskelijoiden välillä on mitä parhainta yrittäjyyskulttuurin vahvistamista. Innovaatioprosessin ja -ajattelun tukemiseen yritysten kehittämisessä tarvitaan matalan kynnyksen palveluja. Etelä-Pohjanmaa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoissa valtakunnan häntäpäässä. Kehittämismyönteistä kult-
tuuria tulee tukea eri tavoin. Hankeprosessin muokkaaminen yrityksiä mahdollisimman hyvin tukeviksi on viranomaisten ja paikallisten toimijoiden, Leader-ryhmienkin tehtävä. Eteläpohjalaisen yrittäjyyden menestyminen on perustunut pääosin ns. vähittäisen parantelun strategiaan. Tämän tyyppinen kehittämistyö on oltava jatkossakin mahdollista uutta hakevien, innovatiivisten avausten rinnalla.

Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje