Ajankohtaista

22.02.2018

5 syytä miksi talkootyön teko kannattaa

  • 0

Liiverin hankkeet liikuttivat ihmisiä viime vuonna yli 10 000 kökkätunnin edestä. Taloudellisten vaikutusten lisäksi vapaaehtoistoiminta vaikuttaa ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Listasimme viisi tutkittua syytä, miksi kökkä kannattaa. 

1. Se pidentää ikää. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vapaaehtoistyön tekeminen ennustaa pidempää elinikää. Muun muassa verenpaineen lasku on vapaaehtoisilla samaa kokoluokkaa kuin ihmisillä, jotka aloittavat säännöllisen liikunnan tai tekevät muutoksia ruokavalioonsa. Fyysisessä talkootyössä kohenee myös kunto. 

2. Se lisää menestystä työelämässä. Hyvän tekemisen lisäksi vapaaehtoistyö on keino kehittää taitoja, verkostoja ja kohentaa mahdollisuuksiaan työelämässä. Vapaaehtoistyö voi tutkitusti auttaa muun muassa uuden työpaikan saamisessa.  

3. Se on vastalääkettä työn aiheuttamaan stressiin. Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan ne ihmiset, jotka tekivät vapaaehtoistyötä, kertoivat työuupumuksen ja stressin vähentyneen. Vapaaehtoistyön tekeminen myös lisää tunnetta, että aikaa on enemmän.

4. Se vähentää yksinäisyyttä ja masennusta. Laajassa brittitutkimuksessa selvisi, että erityisesti keski-iässä ja vanhempana tehty vapaaehtoistyö on yhteydessä hyvään mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Vapaaehtoistyön tekeminen antaa myös uudenlaista merkityksellisyyden tunnetta elämään.

5. Se tekee onnelliseksi. Suomalaistutkimus osoitti, että mitä enemmän ihmiset tekivät vapaaehtoistyötä, sitä onnellisempia he olivat. Vapaaehtoistyö vahvistaa muun muassa empatiakykyä ja sosiaalisia siteitä. Ennen kaikkea se saa hymyn huulille ja tuo hyvän mielen myös tekijälleen.  

Kaksi tuntia viikossa riittää! Positiiviset terveysvaikutukset saavutetaan jo kahdella vapaaehtoistyötunnilla viikossa. Mihin kökkään sinä voisit osallistua vaikka jo ensi viikonloppuna?

Seinäjoella, Ilmajoella ja Jalasjärvellä on valtavasti yhdistyksiä, joiden kautta löytyy sopivaa tekemistä jokaiselle. Jo pelkästään Liiverin hankkeita on toteuttanut 300 alueen yhdistystä. Kökkätyö lisää aina ympäristön elinvoimaa. 

0 kommenttia
22.02.2018

Yksi kuva summaa mitä vuodessa saatiin aikaan

  • 0

Yhä useampi haluaa vaikuttaa itse oman kotiseutunsa asioihin. Jo kolme neljästä Liiverin hanketoteuttajasta on uusi toimija. Nämä ja muut vuoden 2017 avainluvut selviää yhdestä kuvasta.

Liiverin vuosi

0 kommenttia
14.12.2017

Kesätyökokeilu onnistui yli odotusten

  • 0

Keväällä Ilmajoella ja Seinäjoella käynnistyi aivan uudenlainen kokeilu, kun Liiveri tarjosi alueen yhdistyksille mahdollisuutta hakea rahoitusta kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Lopulta erilaisissa kehittämistehtävissä aloitti 22 nuorta. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat olivat tuloksiin erittäin tyytyväisiä, ja kokeilusta toivotaan pysyvää käytäntöä.

 - Tämä oli hieno mahdollisuus meille. Jo useana vuonna olemme miettineet, että leirintäalueen toimintaa ja sen tapahtumia tulisi kehittää, mutta emme ole osanneet antaa riittävästi vastuuta nuorille, Seinäjoen jalkapallokerho-junioreiden toiminnanjohtaja Hannu Huila kertoo.

Kesäksi palkattu Laura Hentilä ideoi muun muassa uuden koko perheen tapahtuman, joka keräsi heti 500 kävijää Törnävälle. Lisäksi työntekijä kehitti leirintäalueelle uuden tuotteen: lasten synttäripaketin.

Vastuu palkitsee

Vipinää kesään toivat myös monet muut nuorten ideoimat kerhot ja tapahtumat. Pelkästään Ilmajoen sivukylien Myyttimetsä-seikkailuihin osallistui yhteensä 250 lasta ja vanhempaa.

- Se että on saanut vastuuta ja mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuntuu tosi hienolta. Tästä kesästä jää paljon käteen paitsi itselle myös MLL:lle, työparina toimineet Ronja Hautamäki ja Annakaisa Lyyski arvioivat.

Työtä ja tekemistä omalta kylältä

Yksi kokeilun tavoitteista oli luoda edellytyksiä sille, että mielekästä työtä ja tekemistä löytyisi läheltä nuoria. Esimerkiksi Nopankylässä vasta 16-vuotias Mette Lahti emännöi kylätalon pihapiiriä. Viiden tapahtuman lisäksi Lahti järjesti erilaisia myyntitempauksia.

- Projektin tavoite ylittyi. Tapahtumat elävöittivät kylätalon pihapiiriä, toivat kesäkioskille uusia asiakkaita ja lisäsivät myyntiä. Toivottavasti kokeilua jatketaan myös ensi kesänä, kyläseuran sihteeri Pauliina Hautamäki toivoo.

Neuvoja Liiveristä

Myös Ylistarossa nuoret pyörittivät kahvilaa. Sen lisäksi he vetivät lastenkerhoa, joka kokoontui kaksi kertaa viikossa Kitinojan vanhalle koululle.   

- Saimme kesän aikana paljon oppia siitä, miten nuoria palkataan ja miten heidän kanssaan kannattaa toimia. Myös Liiverin järjestämä koulutus työnantajan velvollisuuksista oli erittäin tarpeellinen, summaa Virpi Savunen kyläseurasta. 

Liiveri neuvoi myös suoraan yhdistyksiä palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. Kerätyn palautteen perusteella kynnys kesätyöntekijän palkkaamiseen madaltui, mikä oli yksi kokeilun tavoitteista.

Yhteistyö mahdollisti rahoituksen

Yhteensä nuorten työllistämistä tuettiin 70 000 eurolla. Palkkarahat saatiin kasaan Liiverin ja Kuortaneen Säästöpankkisäätiön välisen yhteistyösopimuksen ansiosta.

- Voittovaroja jakava säätiömme haluaa, että raha joka on kerätty alueelta myös palaa alueelle esimerkiksi nuorten työllistymisen kautta, Kuortaneen Säästöpankkisäätiön hallituksen jäsen Jaana Mesiäislehto-Mäntypuro kertoo.

Mikäli kokeilua päätetään jatkaa kesätyörahat tulevat yhdistysten haettavaksi jälleen ensi keväänä.

  • Elokuussa Liiveri kävi jokaisen 12 yhdistyksen vieraana tutustumassa nuorten työpäiviin. Tuloksena syntyi video, joka todistaa, että nuorista työntekijöistä on moneksi.
0 kommenttia
14.12.2017

Viisi vinkkiä pihasuunnitteluun

  • 0

Liiverin ympäristösuunnittelija Reetta Yli-Hynnilä paljastaa niksit, joilla kotien ja kylätalojen pihapiirit saadaan viihtyisäksi.

 Reetta on kuluneen vuoden aikana tehnyt maisemasuunnitelman seitsemälle Liiverin alueen yhdistykselle Meidän Markki -projektissa. 

Ensivaikutelma syntyy muutamissa sekunneissa. Sama koskee ihmisten lisäksi myös ympäristöjä. Edustava ja toimiva pihapiiri luo positiivista kuvaa koko paikasta. Suunnitelmallisuus on kaiken A ja O. Suuremmat pihasuunnitelmat kannattaa kierrättää aina ammattilaisen kautta, mutta peruasiat tulee kuntoon jo pohtimalla seuraavia kysymyksiä:    

1. Millainen alueen yleisilme on? Roskat ja risukot pois. Tonttien sisääntulot ja reuna-alueet jäävät helposti huomiotta ja kasvavat epämääräistä heinää ja risukkoa. Nämä raivaamalla alueen yleisilme siistiytyy heti. Raivauksen jäljiltä raivausjäte kerätään aina pois.

2. Onko alueella turvallista kulkea? Ovatko näkymät avoimia ajoväylillä? Entä löytyykö vaarallisia pudotuksia tai huonokuntoisia rakenteita. Alueen turvallisuus on ylläpitäjän vastuulla. Siksi vaaralliset alueet kannattaa rajata aidalla ja portaiden, terassien sekä muiden rakenteiden kunto tarkistaa vuosittain. Toisinaan alueen turvallisuuden parantaminen vaatii järeitäkin toimia, kuten maansiirtoja esimerkiksi ajoväylien turvallisuuden takaamiseksi.

3. Mitä alueella nykyisin tehdään? Mitä siellä haluttaisiin tehdä? Onko pihapiiriin jäänyt rakenteita jo poistuneista toiminnoista? Keräämällä vanhat sähköjohdot, sähkötolpat, kaivonrenkaat, kivijalat ja muut turhaksi jääneet romut pois, ympäristön ilme paranee ja huoltokin yleensä helpottuu. Muutenkin pihaa kannattaa miettiä hoidon kannalta. Onko alueen edustaan tehty kukkapenkki sievä jos sitä ei kukaan ehdi hoitaa?

4. Minkä kautta alueelle kuljetaan? Onko kulku helppo? Mihin autot jätetään? Pihaan saapumista, kulkua ja parkkeerausta kannattaa miettiä ulkopuolisen silmin. Kun alueelle saapuminen on tehtyä selkeäksi, toimivuus paranee huomattavasti. 

5. Mitä halutaan näyttää ja mitä piilottaa? Mihin pihalta halutaan nähdä? Kannattaisiko esimerkiksi jostain kohtaa aluetta näkymiä avartaa kaatamalla puustoa? Silmälle on myös hyvä tarjota kiinnittymiskohtia. Kauniit näkyvät ja kulkuväylät vetävät automaattisesti katsetta puoleensa. Vastaavasti rumat varastojen taustat, roska-astiat ja viereisen tontin hoitamattomat pajukot kannattaa piilottaa esimerkiki puuston, pensaikon tai aidan avulla. Silmää voi myös hämätä avaamalla maisemaa miellyttäväan suuntaan, jolloin huomio kiinnittyy positiiviseen.

0 kommenttia
09.11.2017

Valoa kaamoksen keskelle

  • 0

Illat pimenevät ja pihojen valaiseminen tulee taas ajankohtaiseksi. Valaistus ja nimenomaan sen puute on monissa ulkotiloissa silmiinpistävää, mikä vaikuttaa tilojen käyttömahdollisuuksiin ja turvallisuuteen heti hämärän laskeuduttua. Siksi Liiveri järjestää pihavalaistusillan, jossa havainnollistetaan erityisesti yhdistysten ulkotilojen valaistusmahdollisuuksia.

Liiverin ympäristösuunnittelija Reetta Yli-Hynnilä on vuoden aikana vieraillut kymmenissä yhdistysten pihapiireissä ja lähes poikkeuksetta keskusteluun on noussut alueen valaistus ja sen puute.

- Näissä ympäristöissä on valaistavana laajojakin piha-alueita, kuten parkkipaikkoja, kulkuväyliä, sisääntuloja ja rakennusten seinustoja. Toisinaan alueelta löytyy myös selviä vaaran paikkoja. Tästä syntyi idea järjestää ulkovalaistusluento, jossa pääpainona on yhdistysten tilat, Yli-Hynnilä kertoo.

Onnistuneeseen valaistukseen vaikuttaa muun muassa valon korkeus, kirkkaus ja heijastuminen. Hyvä valaistus on myös sopusoinnussa ympäristön kanssa.

- Samat valaisemisen opit toimivat tietenkin myös yksityispihoissa, Yli-Hynnilä summaa.

Osaa valaistuksesta havainnollistetaan ulkona, jossa tarkastellaan muun muassa valon korkeuden ja kulman muutoksen vaikutuksia. Ulkona tutkitaan myös valon käyttöä kasvillisuutta ja seinäpintaa vasten.

Pihavalaistusilta järjestetään Liiverin toimistolla Kultuurikeskus Herralassa (os. Könnintie 27A, Ilmajoki) torstaina 16.11. klo 18-20.30. Kahvitus alkaa klo 17.30. Kahvituksen vuoksi tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon.

0 kommenttia
09.11.2017

Ainoa sääntö on ettei ole mitään sääntöjä

  • 0

Äkkiseltään voisi ajatella, ettei musiikkialaa ja hankemaailmaa yhdistä mikään. Vaikka säännöistä ei projektien kohdalla päästä eroon, ovat menestyksen avaimet muuten samat. Kolme vuosikymmentä musiikin parissa ovat opettaneet Juha Koivistolle paljon. Nyt kun takana on kaksi vuotta Liiverin hallituksessa, on aika kysyä mitä hankkeet voisivat oppia rock 'n' rollista?

Musiikkialalla pitkään mukana olleena on mielenkiintoista pohtia, mitä lainalaisuuksia ja oppeja vuosien virralla on tullut vastaan. Musiikkiala on mielenkiintoinen ympäristö, kun menestymisen edellytykset eivät tule pitkästä koulutuksesta tai lompakon paksuudesta. Alalle tulemisen kynnys on matala ja ainoa sääntö on se, ettei ole mitään sääntöjä. On kuitenkin muutamia asioita, jotka ainakin auttavat onnistumisessa. 

1. Kontaktit ja suhteet ovat avain menestykseen

Aikoinaan olin kansainvälisessä managerikoulutuksessa, jonka yhteydessä oli mahdollista saada opastusta musiikkialan huipulla työskenteleviltä ammattilaisilta. Pitkistä päivistä jäi mieleen useamman henkilön suusta tullut toteamus: ”it’s all about connections”. Suhteet ja kontaktit ovat tärkein asia, mitä työssä menestymiseen tarvitaan. Selvää on, ettei kukaan kotisohvalla istuen kontakteja löydä. Pitää lähteä sinne missä mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ihmisiä on mahdollista tavata. Joku tuntee jonkun, joka taas tuntee jonkun toisen.

2. Markkinointi on kaiken A ja O

Suuri murros kohtasi levyteollisuutta fyysisten tuotteiden kadottua ja digitaalisten tuotteiden vallattua markkinat. Mahtavaa, julistivat monet asiantuntijat ja bloggarit. Nyt kaikilla on mahdollisuus menestyä ja levy-yhtiöiden valta vähenee. Kuinka kävi? Suoratoistopalveluissa on kymmeniä miljoonia kappaleita tarjolla. Asiakkaiden valta ja valinnanvara on kasvanut. Tuoreen selvityksen mukaan kolmella Suomessa vaikuttavalla monikansallisella levy-yhtiöllä on hallussaan 90 % markkinoista. Musiikkialalla ei voi menestyä ellei markkinointi ole kunnossa. Ja kenellä on Suomessa paras markkinointiosaaminen? Suurilla monikansallisilla levy-yhtiöillä.

3. Suosittelumarkkinointi on tehokasta ja halpaa

Yhtyettä, kappaletta tai tuotetta markkinoitaessa tarvitaan hyvä myyntipuhe. Mikäli on suosittu omassa maassaan tai kotikaupungissaan voi kertoa menestysreseptin olevan hallussa. Tämä vain pitää toistaa uusilla markkina-alueilla. Aluksi kannattaa satsata panokset yhteen markkina-alueeseen ja menestyksen siivittämänä siirtyä seuraaviin. Toisaalta musiikkialalla yhtyeen parhaita markkinoijia ovat yhtyeen omat fanit. Olemalla yhteydessä fanien (fani = asiakas) kanssa pystyy ylläpitämään todella tehokasta ”laita sana kiertämään” eli word of mouth markkinointia. Erilaisten tuotteiden kohdalla voi puhua suosittelumarkkinoinnista, mutta lähtökohta on sama. Tyytyväinen käyttäjä on paras markkinointityökalu.

4. Yhteiskehittäminen

Kukaan ei ole kaikkien alojen asiantuntija. Hyvien yhteistyötahojen löytäminen voi olla menestymisen edellytys. Musiikissa kaiken toiminnan kulmakivi on hyvä biisi. Menestyvien kappaleiden tekeminen on nykyään hyvin systemaattista toimintaa. Eri osa-alueiden osaajat kerätään yhteen ja jokaisen parasta osaamista hyödynnetään. Yksi säveltää kertosäettä, toinen tekee lyriikat, kolmas tekee kappaleen rytmiset pohjat, joku keskittyy kappaleen alkuun. Tuottaja omaa kokonaisnäkemyksen ja kokoaa parhaat palat yhteen. Yhdessä tehden menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin yksin puurtaen. 

Verkostojen hyödyntäminen, yhteistyön tekeminen, tehokas viestintä ja sen pitäminen kirkkaana, kenelle hanketta tehdään, ovat eväitä, joilla myös kehittämistyössä päästään parempiin tuloksiin.

0 kommenttia
31.08.2017

Ympäristötaidetyöpajat kirittämässä kylän muutakin toimintaa

  • 0

”Aina kun kylälle tuodaan jotain uudenlaista, vie se alueen muutakin toimintaa eteenpäin”, toteaa Sirkka Pakkala Jalasjärven Keskikylällä taidetyöpajojen melskeessä. Keskikylän Harjulassa on elokuun ajan työstetty yhteisöllistä ympäristötaidetta. Taidetyöpajat ovat keränneet kyläläiset ideoimaan ja haastamaan osaamisensa uudella tavalla.

Työpajoissa on muotoiltu pajua, sorvattu ja veistetty moottorisahalla ja mietitty käytöstä poistetuille koulutuolelille uusia käyttötapoja. Meidän markki -hankkeen taidetyöpajat aloitettiin yhteisellä ideointipajalla, jossa mietittiin mitä kaikkea alueelle haluttaisiin tehdä. Ideat lähtivät puhtaasti alueen ja syyskuussa järjestettävän Lasten maatalousnäyttelyn tarpeesta sekä ympäristön lähtökohdista. ”Kyläläisistä lähtevä taideyhteistyö on innostavaa. Tekemisen ja oivaltamisen riemu kylällä on vienyt myös omia projektejani eteenpäin”, kertoo projektia ohjaava kuvanveistäjä Tiina Laasonen. ”Työpajat ovat vieneet mennessään ja innostaneet toimimaan kylällä myös muiden kylän projektien osalta”, toteaa Marja-Liisa Mänty.

Yhteiset työpajat ovat valjastaneet kyläläisten erilaiset taidot uudella tavalla yhteistyöhön. Samoihin töihin on saatu yhdistettyä erityisosaamista esimerkiksi sorvaamisesta, maalaamisesta ja muotoilusta. Projekti on kannustanut jopa hulluttelemaan käytettävillä materiaaleilla, puulla, pajulla, metallilla ja muovilla. Tärkeää on ollut nimenomaan yhdessä tekeminen ja väen kokoontuminen yhteisen projektin ääreen. "Kun nuorisoseuralla on väkeä, niin se innostaa tekemään", Marja-Liisa Mänty huikkaa maalauksen lomasta.

Teosten muokkaaminen ja rakentelu jatkuu vielä kyläläisten kesken. Lopullisessa muodossaan teokset asetetaan esille Keskikylän Lasten maatalousnäyttelyyn 16.9.2017. Teokset jäävät kyläläisten haltuun ja käytettäväksi myös myöhemmin. Tekijöiden kesken virisi jo ajatuksia teosten muuntelumahdollisuuksista vuodenajan ja teosten kulumisen myötä. Teoksissa riittää ihailtavaa pitkään niiden muuntuessa kylän toimijoiden toiveiden mukana.

0 kommenttia
30.08.2017

Liiveri kehittämässä maaseudun innovaatioita

  • 0

Maaseudun kehittämisen keskiössä ovat maaseudun asukkaat, heidän tarpeensa, näkemyksensä ja aktiivisuutensa. Leader-toiminta luo erinomaiset mahdollisuudet aktivoida ja tuottaa uusia ideoita nimenomaan paikallisten asukkaiden omien ja toiminnallisten näkemysten kautta. Tätä toimintaa tukee erinomaisesti mm. Liiverin kylähanke, jossa tuetaan kyliä ja niiden yhdistykisä kehittämistoimissa. Tuloksena on ollut erinomaisia ja mitä erilaisimpia uusia avauksia.



Oma työni liittyy maatalouden tukien hallintomenettelyihin ja maaseudulla toimivien yritysten elinkeinolliseen kehittämiseen. Toiminta-alueenani on Kurikan kaupungin alue, joka on Suomen merkittävimpiä maataloustuotannon ja siihen liittyvän jalostuksen alueita, maataloustuloltaan Suomen merkittävin kaupunki. Luottamustehtäväni finanssisektorilla ja osuustoiminnan edunvalvonnassa ovat hyvin täydentäneet tarvitsemaani näkökulmaa tehtävissäni Liiveri hallituksen sekä elinkeinojaoson jäsenenä.

Toimintaympäristö luo puitteet sille, että maatalouteen liittyvien kehittämishankkeiden, yritysten kehittämisen ja maaseudun monipuolisen elinkeinorakenteen eteen tehtävälle työlle on tilausta ja tarvetta.

Liiverin rahoittamat hankkeet ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin erittäin merkittävä keino luoda vaikuttavia, yrittäjien ja asukkaiden tarpeista lähteviä, uusia toimintamalleja ja innovaatioita. Aloittavan yrityksen kannalta kynnys Leader-rahoituksen hakemiseen on matala ja neuvontapalvelu ensiluokkaista. Liiverin strategiaa on toteutettu systemaattisesti ja laajalla osaamisella, kiitos siitä henkilöstölle.

Nykyisen Kurikan kaupungin alue on kahden eri kehittämisyhdistyksen, Liiverin ja Leader Suupohjan, toiminta-aluetta siten että Liiveri toimii entisen Jalasjärven kunnan alueella. On ollut positiivista huomata, että yhteistyö kahden eri kehittämisyhdistyksen välillä on luontaista. Yhtenä hyvä esimerkkinä on koulutus- ja tiedonvälityshanke MaitoKurikka, jossa rahoittajina ovat kummatkin Leader-ryhmät ja kohderyhmänä Kurikan alueen maidontuottajat. Lisäksi Liiveri on toteuttanut lukuisan määrän lähiruokaan, yritysyhteistyöhön,  nuorten toimintaan sekä maatalouteen liittyviä kehittämishankkeita, joissa toteuttajina ovat olleet alueen koulutus- ja tutkimustoimijat,  yhdistykset sekä kunnat. Tämän lisäksi ovat tietenkin yritysten investointituet, jotka kohdistuvat maaseudun erilaisten tuotanto- ja palveluyritysten tuotekehitykseen, markkinoitiin, rakentamisinvestointeihin, laatutyöhön jne.

Kaiken kaikkiaan työ Liiverin elinkeinojaostossa ja hallituksessa on monipuolista maaseudun kehittämistä niin yritysmaailman liiketoimintanäkökulman kuin asukkaiden yhteisönäkökulman ja näiden kombinaatioiden eteenpäin vientiä ja kokonaisuuden hallintaa. Tärkeä merkitys on julkisilla sektorilla ja sen kyvyllä yhdessä Leader-ryhmien kanssa luoda elinvoimaa jatkossakin. Tässä työssä uusien kumppanuusmuotojen löytämisellä on korostunut rooli osana uutta maakuntarakennetta, uusien toimijoiden tullessa mukaan ja uuden ohjelmakauden tuodessa muutoksia nykyiseen malliin.

Reijo Hämäläinen

maaseutupäällikkö, Kurikan kaupunki

0 kommenttia
06.06.2017

Liiveri ja kunta osallisuuden ja elinvoiman asialla

  • 0

Kuluva vuosi on juhlavuosi monella tapaa. Juhlimme 100-vuotiasta isänmaatamme, ja Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Tuohon kahteen vuosikymmeneen mahtuu huikea määrä kotiseudun kehityksen eteen tehtyä työtä. Korkein kiitos ja arvonanto Suomen itsenäisyyden säilyttäneille sukupolville on voimakas elinvoiman säilyttävä kotiseututyö ja aktiivinen tulevaisuuteen fokusoitunut maaseudun kehitystyö.



Olen saanut toimia Liiverin hallituksen jäsenenä keväästä 2014 lähtien. Hallitus on käsitellyt tuona aikana satamäärin erilaisia yritystukihakemuksia, yleishyödyllisiä investointihankehakemuksia ja kehittämis- sekä teemahankehakemuksia yhdistykselle lakisääteisesti kuuluvien asioiden lisäksi. Näiden päätösten vaikutuksia on etuoikeus seurata. Kasvavat yritykset lisäävät liikevaihtoaan ja palkkaavat lisää henkilökuntaa. Kylät investoivat ja rakentavat talkootyöllä yhteisiä uusia tiloja ja korjaavat vanhaa. Nuoret ovat aktivoituneet parantamaan harrastusmahdollisuuksiaan. Jopa strategiassamme yhdeksi kehittämiskohteeksi nostettu kansainvälisyys on mahdollistunut kansainvälisten hankkeitten kautta.

Leader-ryhmien yhteiskokoukset ovat tuoneet vertaistuen ja ymmärryksen Leader-toiminnan laajempaan vaikuttavuuteen toisten ryhmien toimintaan perehtymisen myötä. Kuuluminen Kylille-hankkeen ohjausryhmään hätkähdyttää joka kerta - yhteishankkeen ohjausryhmän kokouksissa esittäytyy kylillä ihmisten parissa tapahtuva toiminta koko laajuudessaan.

Kuntahistorian suuri murros

Tässä kuussa alkoi työni neljännellä valtuustokaudella kunnallispolitiikassa. Yhteistä kunnalliselle päätöksenteolle ja Liiverin hallitustyöskentelylle on pyrkimys yhteiseen hyvään. Rakennamme tulevaisuutta turvaamalla taloudellisesti kestävät ratkaisut ja rohkaisemalla investoimaan tulevaisuuteen. Sekä kunnallisessa päätöksenteossa että Liiverin hallitustyöskentelyssä tärkein asiakirja on yhdessä hyväksyttyyn toiminnan päämäärään pääsemiseksi laadittu strategia. Yhteinen päämäärä, yhteinen tahtotila ja yhdessä sovitut keinot ovat oivat työkalut strategian toteuttamiselle. Kun matkan päämäärä on selkeä, voidaan keskittyä matkan tekoon sillä risteyksiä, kiviä ja kuoppia kyllä riittää hankaloittamaan matkan tekoa. Strategia on kartta, mistä voidaan aina välillä tarkistaa ollaanko matkalla oikeaan suuntaan.

Nyt alkavalla valtuustokaudella tullaan kohtaamaan kuntahistorian suuri murros. Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen valmistelu, jossa osa kuntien tehtävistä siirtyy maakuntahallintoon 1.1.2019 alkaen. Kuntien tehtävät vähenevät, kun sosiaali- ja terveystoimiala sekä pelastuslaitos siirtyvät osaksi maakuntahallintoa. Kunnan tehtävien joukosta nousee tärkeäksi elinvoiman kehittäminen, kehittämispalvelut, työllisyyspalvelut, edunvalvonta, kansainvälisyys, viestintä ja erilaiset tapahtumat.

Seinäjoen kaupunki on varautunut tulevaan organisaatiouudistuksella, jossa näiden tehtävien hoitaminen annetaan elinvoiman ja kilpailukyvyn toimialalle. Nämä kaikki ovat keskeisiä asioita myös Leader-työssä. Meidän on rakennettava keskustelufoorumi työkaluksi Seinäjoen kaupungin uuden elinvoimalautakunnan ja Liiverin hallituksen välille. Myös Ilmajoella ja Kurikassa on varmasti vastaavia muutoksia ja tarpeita.

Aktiivisia kuntalaisia tarvitaan

Liiverissä tunnetaan kylät ja niiden tarpeet. Olen miettinyt, voisiko kunta auttaa kylien hankkeissa vaikeaa hankehakemusten kirjoittamista ym. paperityötä työntekijäpanoksella. Tulevaisuuden kansalaisyhteiskunta rikkoo rajoja. Voisiko tulevaisuuden kunnassa olla foorumi, jossa kylien edustajat, kunnan työntekijä ja Liiverin työntekijä kolmikannan mukaan ja yhdessä tuumin, miettisivät konkreettisia toimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia kylien kehittämiseksi ja kylissä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kartoittamaan uutta yritystoiminnan tarvetta? Tuleva maakuntauudistus tarjoaa varmasti kylien hyvinvointiyrittäjille markkinamahdollisuuden.

Maailma on monimutkaistunut ja aktiivisia kuntalaisia tarvitaan tulevaisuudessa turvallisuuden, varautumisen, digitaalisten palveluiden ja viestinnän sekä erilaisten kansalaistaitojen asiantuntijoina kylillä auttamassa ja opastamassa. Ehkäpä nämä ajatukset muotoutuvat tulevaisuudessa kehittämishankkeiksi tai uudeksi yritystoiminnaksi.

Katson yhteiskuntamme maatalousyrittäjän, yhdistystoimijan, kuntapäättäjän ja Liiverin hallituksen jäsenen näkökulmista ja olen nähnyt miten paljon Leader-työllä on Etelä-Pohjanmaalla saatu aikaan. Ennakkoluulottomuus ja tulevaisuudenusko yhdistää päättäjiä tänään kuten silloin 20 vuotta sitten kun Leader-toimintaa täällä aloitettiin. Kiitos ja hyvää juhlavuotta!

Mervi Mäenpää

0 kommenttia
02.05.2017

Yhteiset alueet kohentuvat porukalla

  • 0

Meidän markki -hankkeessa tehdään maisemasuunnitelmia yhteisessä käytössä oleville paikoille. Yksi niistä on Tapaninlinnan nuoriseurantalon pihapiiri, jonka suunnitelma on jo loppusuoralla. Myös viiden muun kohteen suunnitelmat valmistuvat ennen kesää. Yhdistysten kanssa on mietitty kohennustöitä niin kylätalojen pihoihin, leirintäalueelle, uimarannalle, puistoon kuin kesäteatterin ympäristöön. Vielä joukkoon etsitään yhtä yhdistystä, joka kaipaisi alueelleen maisemasuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhdistysten omien toiveiden, tarpeiden ja resurssien mukaan.

Vauhdikkaimmin on edennyt Ylistaron Tapaninlinnan nuorisoseura, jonka maisemasuunnitelmat ovat jo luovutuskunnossa. Parannussuunnitelmia hiottiin kolmessa tilaisuudessa. Tulevista töistä suurimpia ovat parkkialueen pengertäminen sekä muut maansiirtotyöt. Jo kevään aikana Tapaninlinnan edustalta kaadettiin puustoa niin, että talo saatiin upeasti esille.

Tavoitteena on, että jokaiselle mukana olevalle yhdistykselle tulee ennen kesää suunnitelma, jonka mukaan alueen kohennuksia voi jo toteuttaa. Osa lopullisista suunnitelmista hiotaan valmiiksi kesän ja syksyn aikana.

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje