Ajankohtaista

20.02.2019

Miten hurmata milleniaalit?

  • 0

Tarina, merkityksellisyys, vuorovaikutus ja arvostus. Siinä valmentaja Jenni Karihalmeen taikasanat, joilla järjestöt, organisaatiot ja yritykset voivat valloittaa puolelleen milleniaalisukupolven edustajat. Tehtävä ei ole aivan helppo, onhan ikäluokan keskittymiskyky tutkitusti kultakalan luokkaa. Silti Leader-ryhmät tarttuivat haasteeseen, ja Karihalmeen vetämien työpajoen tuloksena synti muistilista, jota yhdenkään yhteisön ei kannata ohittaa. 

Milleniaalit haluavat olla osa tarinaa. Siksi jokaisella organisaatiolla, kunnalla ja yrityksellä täytyy olla sellainen. Oman äänen voi löytää miettimällä muun muassa näitä kysymyksiä: Mikä on ainutlaatuisuutemme ydin? Ketkä ovat sankareitamme? Mitkä ovat historiamme merkkipaalut? Tekemämme ihmeet?

Milleniaaleille merkityksellisyys on uusi musta. Heitä on opetettu seuraamaan unelmiaan, mikä saa heidät tauotta analysoimaan tuntemuksiaan. Tykkäänkö työstäni? Onko tämä sitä mitä haluan elämälläni tehdä? Merkityksellisten kokemusten hakeminen näkyy myös vastuullisuutena. Pallonpelastajina he etsivät ratkaisuja, jotta tällä planeetalla olisi kaikkien parempi elää. 

Milleniaalit janoavat vuorovaikutusta. He kokevat velvollisuudekseen antaa palautetta niin hyvässä kuin pahassa, ja kokemukset jaetaan herkästi somessa. Siksi erityisesti asiakaspalvelutilanteissa kannattaa olla tarkkana. Milleniaaleista 68 % on vaihtanut toiseen brändiin epäonnistuneen asiakaspalvelukokemuksen jälkeen. Myös työntekijöinä he haluavat olla vuorovaikutuksessa johdon kanssa, sillä osallistuminen on heille tärkeää.    

Milleniaaleja ei voi mikromanageroida. Jos siis haluat johtaa milleniaaleja menestyksekkäästi työyhteisössä tai yhdistyksessä, luo heille turvallinen leikkikenttä, jossa temmeltää. Ilman vapauksia hyvät tekijät siirtyvät nopeasti muualle. Pätkätöiden takia milleniaalit ovat myös hyviä sopeutumaan muutoksiin. Uuden oppiminen ja jatkuva kehittyminen on heille viihtymisen edellytys, ei välttämätön paha.    

Milleniaalit eivät halua sitoutua. He haluvat vapauden valita ja muuttaa mieltään. Siksi esimerkiksi yhdistysten pitäisi tarjota heille mahdollisuuksia osallistua toimintaan pop up -tyylisesti. Toisinaan kuulee sanottavan, ettei milleniaaleista ole talkoolaisiksi. Todellisuudessa vain vastikkeettoman työn luonne on muuttunut. Milleniaalit ovat kasvaneet teknologian mukana, joten päästäkää heidät näyttämään osaamistaan esimerkiksi tällä saralla. 

Milleniaalit jaksavat keskittyä yhteen asiaan kahdeksan sekuntia. Tämä kannattaa muistaa erityisesti viestinnässä. Älä siis jaarittele, vaan mene suoraan asiaan. Rakenne alkuun koukku, jolla saat varastettua kärsimättömän milleniaalin huomion. Tehtävä ei ole helppo, mutta jos onnistutte siinä ja lisäksi jaatte milleniaalin kanssa yhteisen arvopohjan, saatte hänestä innokkaan puolesta puhujan.

Kuva: Kun milleniaali tekee jotain, hän haluaa sydämen olevan mukana! Elli Koskinen pyörittää lävistyksiin erikoistunutta kultasepänliikettä Jalasjärven keskustassa. Niko Savinainen vetää näytelmäkerhoja Jokipiin Nuorisoseuralla. Molemmille on tärkeää, että nuorille löytyy tekemistä ja mahdollisuuksia maaseudullakin.    

0 kommenttia
20.02.2019

Ehdota Liiverin mediaharkkarille keikkaa

  • 0

Tulevan kevään aikana medianomiopiskelija Markus Loppi kiertää valokuvauskeikoilla Liiverin alueella. Lue Markuksen kirjoittama esittely itsestään ja ehdota paikkaa, jossa hänen pitäisi ehdottamasti vierailla harjoittelunsa aikana.   

Olen Markus, kolmatta vuotta opiskeleva medianomi. Mielenkiintoni kuvaamiseen alkoi jo pienenä.

Ensin kiinnostuin videokuvaamisesta. Muistan kuinka kuvasin simpukkapuhelimella kavereitteni kanssa toimintaelokuvaa. Siitä ei tullut Oscarin arvoista, mutta palo syttyi.

Vähän myöhemmin yläasteen ATK-tunnilla saimme tehtäväksi kuvata ja editoida videon. Kätemme olivat täysin vapaat ja ryhmämme teki komedian. Kaikki se luovuus ja ideointi videonteon aikana pisti ajattelemaan, että tämähän on tosi hauskaa.

Yläasteen loppupuolella oli pakko ryhtyä miettimään jatko-opintoja. Istuin opinto-ohjaajani huoneessa ja kuuntelin kuinka opo luetteli erilaisia opiskelumahdollisuuksia. Mikään ei tuntunut kiinnostavan, kunnes opo kysyi: ”No mitä sä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?”. 

Näin löytyi media-ala. Nyt opiskelen viimeisiä metrejä Kauhajoella Suupohjan ammatti-instituutissa. Viimeiset kolme kuukautta opinnoistani vietän Liiverissä.

Tulevaisuudessa toivon tekeväni yhteistyötä erilaisten yritysten ja asiakkaiden kanssa, joille voin tuottaa mediaa tarpeiden mukaan sekä sosiaalisiin medioihin että nettisivuille. Ajatuksissa siintää myös jatko-opinnot joko Helsingin Metropoliassa tai Tampereen Tamkissa. Ensin on kuitenkin käytävä armeija.

 

Kiinnostuitko? Ehdota Markukselle kuvauskeikkaa ottamalla yhteyttä toiminnanjohtajaamme Sinikka Koivumäkeen, puh. 040 513 1824 tai sinikka.koivumaki@liiveri.net. Keikka on tilaajalle maksuton. Etusijalla ovat Liiverin tukemat hankekohteet sekä yritykset.  

0 kommenttia
20.02.2019

Jatkossa kolmannes rahoista ilmastotyöhön

  • 0

Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen arvioi tulevaa rahoituskautta eteläpohjalaisten Leader-ryhmien tapaamisessa Ilmajoella: Edessä on leikkauksia, satsauksia ilmastotekoihin sekä vähemmän byrokratiaa.

Vuodesta 2021 eteenpäin Leader-rahoitustakin säätelevää kautta valmistellaan parhaillaan. Ruokaviraston pääjohtaja vieraili Ilmajoella Leader-ryhmien tapaamisessa. Mukanaan hänellä oli sekä hyviä että huonoja uutisia:  

- Brexitin myötä tulossa on 15 prosentin leikkaus rahoitukseen. Tilanne on huolestuttava maaseudun kehittämisen kannalta erityisesti Suomessa, jossa ohjelma on toiminut hyvin, Oikarinen harmittelee. 

Kentällä tämä näkyy mahdollisesti siten, että Leader-ryhmillä on jatkossa jaettavana pienempi potti paikallisten ihmisten ja yrittäjien hankkeisiin.

Liki puolet rahoituksesta ilmastotekoihin   

Huomattava muutos on tulossa myös siihen, mihin rahoitusta suunnataan. Jatkossa jopa 40 prosenttia koko maatalouspolitiikan kokonaisuudesta pitää olla ilmastosidonnaista. 

- Ympäristö nousee EU:n linjauksessa voimakkaana. Jollain tavalla tähän pitää vastaus löytää, Oikarinen painottaa.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten ilmastokysymys tulee näkymään ruohonjuuritasolla. Kansallinen vääntö aiheesta on vasta edessä.

"Tulos tai ulos" 

Hankebyrokratian vähentämisestä on puhuttu pitkään. Oikarinen lupaa, että uudella rahoituskaudella siinä voidaan myös onnistua.

- Jatkossa EU ei puutu enää pikkutarkasti kaikkiin asioihin, jolloin jäsenmaille jää enemmän valtaa. Mikäli tästä huolimatta emme pysty Suomessa edistämään vaatimusta hallinnon yksinkertaistamisesta, olen epäonnistunut johtajana. Se on tulos tai ulos, Oikarinen tykittää. 

Leader-toiminnan status on hyvä

Leikkauksista huolimatta Oikarisen viesti Leader-ryhmille oli kannustava. 

- Nyt kun olen kulkenut eurokentillä entistä enemmän, olen pannut merkille, miten kova status Leader-toiminnalla on. Jäsenmaasta riippumatta imago on todella hyvä.

Leader-toiminnan tulevaisuus on siis taattu. Nähtäväksi kuitenkin jää katetaanko koko Suomi Leader-ryhmillä ja mikä niiden määrä tulee olemaan, nyt kun rahaa on käytössä vähemmän.

0 kommenttia
20.02.2019

Yksi kuva summaa mitä vuodessa saatiin aikaan

  • 0

Kyllä ideoita piisaa! Viime vuonna neuvoimme sataa yrittäjää yritystukiin liittyvissä kysymyksissä. Saman verran saimme hanketiedusteluja. Nämä ja muut vuoden 2018 avainluvut selviävät yhdestä kuvasta. 

0 kommenttia
18.12.2018

Vuosi 2018 oli palkintojen juhlaa

  • 0

Joulukuussa on hyvä pysähtyä hetkeksi summaamaan kulunutta. Tänä vuonna meitä on muistutettu toistuvasti yhdestä Leader-työn parhaimmasta puolesta: pääsemme seuraamaan lähietäisyydeltä hienoja tarinoita paikallisista ihmisistä, yrityksistä ja ja yhteisöistä. Kumppaneittemme arvokas työ ei ole jäänyt huomaamatta muiltakaan, sillä tunnustusta on sadellut sekä tukemillemme yrityksille että yhdistyksille.

Jalasjärveläisiä vuosikymmenten ajan yhdistänyt Mukula ry sai Artturi Leinosen palkinnon. Mukulan ansioihin lukeutuvat muun muassa Liiverin rahoituksella pönkitetyt Aukusti-rock, paikallisten nuorten kv-vaihto sekä viimeisimpänä Jalasjärven Skatepark. Kuva: Seinäjoen Sanomat

Useat Liiverin tuella toimintaansa kehittäneet yritykset saivat tunnustusta. Seinäjokelainen Notta Systems Oy valittiin Etelä-Pohjanmaan lupaavimmaksi kasvavaksi yritykseksi etenemällä valtakunnalliseen Kasvu Open finaaliin. Vuoden yrittäjinä palkittiin seinäjokinen CustomIT ja ilmajokinen Fysio 2000. Joupin Vanha Tupa sai Artturi Leinosen palkinnon.



Liiverin rahalla rakennettu Ilvesjoen valokuituverkko kilpaili ainoana Suomesta Euroopan unionin laajakaistakilpailussa. Lopulta Ilvesjoen kylälle irtosi Brysselissä jaettu toinen sija. Nopeita verkkoyhteyksiä tarvitsevat ennen kaikkea kylän yritykset ja isot maatilat.



Liiveri on kylien luottopakki. Alueemme 55 kylästä 43 on kehittänyt toimintaansa hankkeiden avulla. Yksi aktiivisimmista on Könnin kylä, joka sai kunnian kantaa vuoden eteläpohjalainen kylä tunnustusta.

Liiveri onnittelee yhteistyökumppaneita ja toivottaa idearikasta ensi vuotta myös kaikille muille!

0 kommenttia
18.12.2018

Vielä ehdit Kuukartanon lumoavaan joulupuotiin

  • 0

Yrittäjä Sanna Keltaniemi elää unelmaansa todeksi Koskenkorvalla. Taianomainen vanha talo toimii näyttämönä mitä mystisimmille tapahtumille. Jos paikka kiehtoo, mutta rumpupiiri tai noitaseikkailu kuulostavat liian eksoottisilta, voi joulukuun 21. päivään saakka vierailla Kuukartanon joulupuodissa.

Keltaniemelle Kuukartano on unelmien täyttymys. Hän osti paikan yritykselleen MagaLacrimalle reilu vuosi sitten. Sen myötä toiminta laajeni tatuointistudion palveluista erilaisten kurssien ja tyky-päivien järjestämiseen.

- Kehitin jo opiskeluaikana tuotemerkki MagaLacriman ja muotoilijaksi valmistumisen jälkeen pyöritin vaatetusalan yritystä. Vuodessa kuitenkin selvisi, ettei ala yksin elätä tällä seudulla.

Keltaniemi kouluttautui uudelleen. Hän työskenteli kymmenisen vuotta nuoriso-ohjaajana. Uusi ja ratkaiseva käänne urapolulla tapahtui kesällä 2010.  

- Sain mahdollisuuden kokeilla tatuoinnin tekoa, ja se vei mennessään.

Inspiraatiota luonnosta, kierrätyksestä ja alakulttuureista

Nyt KuuKartano on Keltaniemen taitojen, luovuuden ja inspiraation kehto. 

- Täällä on tatuointistudio sekä pieni käsityö- ja luonnonkosmetiikkapuoti. Järjestän myös tyky-päiviä, joissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi historiallista jousiammuntaa.

Ohjelmassa on ollut myös nokkoslättykestejä, rumpupajaa, kasvilääkintää sekä rikkaruohot ruokapöytään -kursseja.

Unelmien projekti Liiverin avustamana

Keltaniemi sai KuuKartanon hankintaan ja remontointiin rahoitusta Liiveristä. Myös yrittäjän kouluttautuminen ja nettisivujen perustaminen onnistui Leader-rahoituksen ansiosta.

- Liiverin merkitys on ollut iso. Ilman tukea ei olisi ollut mahdollista lähteä tähän unelmien projektiin tällä mittakaavalla ja näin nopeasti.

Nyt Keltaniemi elää unelmaansa yrittäjänä.

- Yrittäminen ei ole helppoa Suomessa. Mutta idean saa toimimaann kunhan on valmis tekemään töitä ja uskaltaa sekoittaa mukaan tarpeeksi luovaa hulluutta.

 

Kuva: Maaseudun tulevaisuus

0 kommenttia
07.11.2018

Hyvän elämän avaimet

  • 0

Hyvään kökkään ajetaan sadan kilometrin takaa ja yhteinen tekeminen sujauttaa hollantilaisen osaksi eteläpohjalaista kyläyhteisöä. Yhteisöllisyys tekee hyvää yksilölle, mutta Liiverin kyselytutkimus paljasti myös yllättäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia: hankkeissa talkoita tehneet arvioivat työkykynsä paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin. Vastaajat kertoivat talkootyön vaikuttavan positiivisesti henkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuden tunteeseen. Ja kun sosiaalinen eristäytyneisyys alkaa olla ylipainoa isompi kansallinen terveysriski, eivät talkoilijat pode yksinäisyyttä lainkaan.

Tulokset eivät yllätä Karoliina Streefkerkiä. Palo pois ydinkaupungista ajoi hänet hollantilaisen puolisonsa kanssa muuttamaan parinsadan asukkaan Hanhikosken kylään. Vaikka kädet olivat täynnä työtä Pohjois-Karjalasta siirretyn hirsitalon kanssa, Karoliina ja Jeroen lähtivät mukaan kylän yhteiseen toimintaan.

– Purimme muuttokuorman perjantaina ja lauantaina lähdin hirvikeitolle kylätalolle. Joulun puurojuhlaan sain jo miehenkin mukaan, Karoliina nauraa.

Yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin osallistuminen oli väylä tutustua naapurustoon.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja

Vastaavista kokemuksista kertoivat myös muut Liiverin talkookyselyyn vastanneet. Kylän tai harrastusporukan kökkään osallistuminen helpotti uuteen yhteisöön kotiutumista.

– Muutto, eläköityminen sekä muut elämän muutoskohdat lisäävät tutkijoiden mukaan eristäytymisriskiä. On hienoa ajatella, että hanketalkoot voivat tarjota näissä tilanteissa matalan kynnyksen paikan kohdata ihmisiä, kertoo Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen.      

Hanketalkoot näyttävätkin olevan yhdistyksille hyödyllinen sisäänheittotuote. Kun vastaajat tekivät talkoita ensimmäistä kertaa, joka kolmannella työ liittyi johonkin hankkeeseen. Hanketalkoot poikkesivat yhdistyksen muista töistä konkreettisen tekemisen ja selkeän tavoitteen ansiosta, mikä puolestaan motivoi osallistumaan. Vastanneista 80 % sanoi talkootyön madaltaneen kynnystä osallistua myös yhdistyksen muuhun toimintaan.

Sydänystäviä ja hyvänpäivän tuttuja

Kyselyyn vastanneet olivat löytäneet talkoiden kautta paitsi uusia tuttuja myös oikeita ystäviä. Näin kävi kylätoimintaan mukaan lähteneelle Karoliinallekin.

– Erityisesti arvostan kontakteja, joiden kanssa ystävystymistä en olisi itse osannut ajatella lainkaan. Ystäväpiiri on monipuolistunut, ja se jos mikä on elämässä tärkeää.

Mielekkään seuran löytymisen merkitystä ei ole syytä väheksyä, sillä sosiaalisten suhteiden puute kaksinkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin ja altistaa ihmisen monille vakaville sairauksille. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin ikäisensä.

– Suomen aikuisväestöstä kymmenesosa tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Talkoisiin osallistuvista näin ei kokenut kukaan. Näyttäisikin siltä, että yksinäisyys on globaali ongelma, joka voidaan ratkaista paikallisin keinoin, Lemetyinen arvioi.

Onnellisuus lisääntyy

Hyvän porukan lisäksi talkoisiin ajaa työn tekemisestä syntyvä hyvänolontunne.  

– Aluksi Jeroen oli vaikea käsittää, mikä motivoi tekemään palkatonta työtä. Samanlaista yhdessä tekemisen ja rakentamisen perinnettä kun ei Hollannissa tunneta. Pikkuhiljaa hän on kuitenkin ymmärtänyt, että yhteiset projektit tuovat mielekästä sisältöä elämään ja antavat onnistumisen kokemuksia.

Talkoolaisten vastauksissa työn palkitsevuus näkyi muun muassa siten, että heistä jokainen oli tuntenut itsensä onnelliseksi viimeisen neljän viikon aikana. Suomalaisista näin kokee vain puolet. Vastaukset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan vapaaehtoistyö lisää ihmisten onnellisuutta.

– Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että talkoot vaikuttavat positiivisesti heidän henkiseen hyvinvointiin. Puolella se vähensi stressiä. Osittain ehkä tästä syystä myös oma työkyky arvioitiin paremmaksi kuin Suomessa keskimäärin, Lemetyinen pohtii.   

Jatkossa Karoliinaa kuitenkin motivoi hyvänolontunnetakin enemmän kuusiviikkoinen esikoistytär:

– Kyllähän se on niin, että tässä pedataan hyvää elämää myös jälkikasvulle.    

0 kommenttia
31.10.2018

Miten osallistaa asukkaat?

  • 0

Leader-rahoituksella syntyy 200 uutta liikuntapaikkaa vuodessa. Kesällä Jalasjärvelle avattu skeittipuisto on malliesimerkki kaupungin, kolmannen sektorin ja asukkaiden yhteistyöstä.   

Asukkaiden kuuleminen on kirjattu vahvasti uuteen kuntalakiin. Velvollisuuden sijasta osallistamiseen voi suhtautua myös mahdollisuutena. Silloin käytännön työkaluksi taipuu Leader-hanke.

Juuri näin toimittiin Jalasjärvellä, jossa rakennettiin komea skeittiparkki Lamminjärven rantaan koko yhteisön voimin. Idean pani alulle Mukula ry, kaupunki haki rahoituksen Liiveristä ja nuoret harrastajat saivat itse suunnitella paikan. 

– Kaikki eteni yllättävän nopeasti, toteaa idean isä ja Mukula ry:n monitoimimies Mikko Jokipii.

Rahat kasaan yhteistyöllä

Jokipii oli mukana silloinkin, kun Jalasjärvelle rakennettiin ensimmäinen skeittipuisto vuonna 2000. Vanha paikka oli kuitenkin tullut tiensä päähän ja ränsistyneet elementit alkoivat olla turvallisuusriski.

– Erityisesti Savinaisen Nikolla oli iso rooli kaupungin päässä. Hän lähti silloisena vapaa-aikasuunnittelijana ajamaan aktiivisesti asiaa.

Uusi parkki päätettiin siirtää paremmalle paikalle ja vaneriset rampit korvata betonielementeillä. Kurikan kaupunki lähti rakentajaksi ja haki 100 000 euron projektille rahoitusta Liiveristä. Myös Mukula ry sponsoroi projektia 5 000 eurolla.

– Vaikka alkukustannukset olivat kovat, betoni on materiaalina kestävä ja käytännössä huoltovapaa, Jokipii kertoo.

Käyttäjät mukaan suunnitteluun

Asukkailla oli puiston suunnittelussa erittäin tärkeä rooli.

– Me nuorisotoimessa nostettiin heti kädet pystyyn, sillä ei me olla alan asiantuntijoita, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Hannele Niemelä.

Niinpä paikalliset skeittaajat kutsuttiin koolle nuorisotalolle. Suunnittelutyötä helpotti se, että elementit sai ostaa valmiina yhdestä paikasta ja niiden tarkka hinta oli tiedossa. 

– Meille lyötiin Wilholassa katalogi eteen ja kerrottiin, mitä homma saa kokonaisuudessaan maksaa. Siitä sitten lähdettiin miettimään, millaiset jutut toimivat käytännössä, kertoo lajia pitkään harrastanut Eetu Anttisaari.

Anttisaari oli se, joka hahmotteli ensimmäiset elementit ruutupaperille. Lopputulos vastaa pitkälti alkuperäistä suunnitelmaa.

Skuuttaus lasten suosiossa

Nyt on ensimmäinen kesä takana ja skeittipuisto on ollut kovassa käytössä joka ilta. Helpolta näyttävä temppuilu on todellisuudessa mitä mainiointa ja toisinaan raskastakin liikuntaa.

– Kyllä siinä hiki tulee, kuittaa Anttisaari, joka käy puistossa skeittaamassa neljänä tai viitenä päivää viikossa.

Harrastajien ikähaitari ulottuu ala-astelaisista parikymppisiin. Erityisesti nuorempien keskuudessa suosikkilajiksi on noussut skuuttaus eli temppupotkulautailu.

– Myös heidän tarpeisiin uusi puisto on sopinut hyvin, Anttisaari arvioi. 

Onnistuminen saa ideoimaan lisää

Paperityöt ja taloudellinen vastuu isosta projekti saattaa toisinaan tuntua vapaaehtoisista raskaalta. Koska Jalasjärvellä kaupunki hoiti hankehallinnoinnin, saivat vapaaehtoiset keskittyä itse tekemiseen. Sutjakkaasti sujunut projekti innostaa asukkaita aktiivisuuteen jatkossakin.

– Skeittipuiston viereen mahtuisi tosi hyvin liikennepuisto, myhäilee jo Jokipii.

 

Kuva: Liiverin hallitus vieraili elokuussa Jalasjärvellä, jossa sektoreiden välisen yhteistyön hedelmää esittelivät vs. liikuntatoimenjohtaja Annukka Siltakorpi, Mukulan monitoimimies ja kaupunginvaltuutettu Mikko Jokipii, etsivä nuorisotyöntekijä Hannele Niemelä, nuoriso-ohjaaja Siiri Mannila sekä harrastajat Eetu Anttisaari ja Petri Mäenpää.  

0 kommenttia
13.09.2018

Seinäjokinen Henua haluaa huipulle

  • 0

Luomukosmetiikkabuumi jyllää kiivaana. Ilmiön imussa maailmalle tähtää myös Anu Nurmelan ja Jenni Tuomisen Henua Organics. Siskosten aikaansaannos kumpuaa yhteisestä ideologiasta, intohimosta ja innostuksesta. Tarkoituksena on saada ihmisiä kiinnittämään huomiota ekologisuuteen ja arjen ihaniin, eteläpohjalaisittain henuusiin, hetkiin.

Omalle polulle

Henuan tarina alkoi, kun kosmetologi Jenni Tuomiselle ilmestyi niskaan pahoja iho-ongelmia. Se sai kosmetiikan suurkuluttajan kyseenalaistamaan tuotteiden turvallisuuden.

- Ihotautilääkäri neuvoi jättämään kaiken pois, myös kynsilakan. Silloin aloin miettiä, mitä kaikkea kosmetiikka oikein sisältää.

Tapahtuma oli alkusysäys kohti omaa polkua. Tuominen päätti lähteä täydentämään omaa osaamistaan alalta ja aloitti luonnonkosmetiikan opiskelun brittiläisessä koulussa.

- Kotitehtävien myötä ryhdyin tekemään tuotteita omassa keittiössäni. Silloin tiesin, että tämä on intohimoni ja haluan tehdä tästä itselleni työn.

Tuomisen tuotteissa lähdettiin siitä, että kaikki ainesosat ovat luonnon omia hoitavia raaka-aineita. Vettä ei käytetä, koska siinä ei ole ainuttakaan aktiivista aineisosaa.

Tuomisen ideologia sai myös sisko Anu Nurmelan innostumaan.

- Ajattelin, että tässä on kaikki ainekset menestyvään kansainväliseen brändiin. Samalla se on mahdollisuus nostaa Suomea esiin arvokkaiden raaka-aineiden tuottajana.

”Nothing more, but more than enough”

Henuan tuotteissa hyödynnetään pohjoismaisia raaka-aineita, kuten kauraa, tyrniä, puolukkaa, koivunmahlaa ja männynkuorta. Mitään ylimääräistä ei käytetä, jotta ei turhaan kuormitettaisi ympäristöä.

 - Myös suomalaista työvoimaa käytetään alusta loppuun aina suunnittelusta pakkausten valmistamiseen asti, selvittää Nurmela.

Sertifikaateista Suomen lippu onkin jo plakkarissa ja parhaillaan haetaan virallista tunnusta luomupuolelta.

Henuusta ja hyvää oloa

Nurmelan ja Tuomisen juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Alusta asti olikin selvää, että yritys rekisteröidään Seinäjoelle.

- Olemme ylpeitä juuristamme ja halusimme tuoda sen myös esiin yrityksen nimessä. Henua juontaa juurensa eteläpohjalaisista murresanoista henuusta ja henuuttaa, Nurmela kertoo ja Tuominen jatkaa:

- Niissä sanoissa yhdistyy sellainen hyvä olo ja rakastuneiden ihana kutkuttava tunne. Me toivomme, että Henuan tuotteet tuovat sitä samaa tunnetta ihmisten arkeen.

- Ja samalla kun teet hyvää itsellesi, teet myös oman pienen ekologisen valinnan, jolla teet hyvää koko maapallolle, Nurmela lisää.

Yrittäjyys ja yhteistyö

Nurmela ja Tuominen kiittelevät Seinäjoen draivia ja yrittäjäystävällisyyttä. He ovat kiitollisia kohtaamistaan ihmisistä, jotka ovat vilpittömästi auttaneet eteenpäin yrittäjyyden alkutaipaleella. Yksi suuri tuki on ollut Leader Liiveri.

- Me ei oltaisi missään ilman Liiveriä. Se on ollut sellainen alkusykäys kaikkeen. Yritystuen ansiosta saatiin myös ihan paras markkinointitoimisto suunnittelemaan Henuan brändi, Nurmela kertoo.

0 kommenttia
13.09.2018

Priimaa pukkaa

  • 0

Asiakaslähtöisyys toistuu lähes kaikkien organisaatioiden juhlapuheissa, mutta eletäänkö arvoja toteen myös todellisuudessa? Me kysyimme arviota asiakkailtamme. Tulokset nousivat kaikilla osa-alueilla kiitettävälle tasolle asiakaspalvelun kokonaisarvosanan ollessa yhdeksän.

- Vaikka osasimme odottaa kohtuullisen hyvää palautetta, oli lopputulos silti hienoinen yllätys. Olemme erittäin otettuja tästä luottamuksen osoituksesta, Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki kiittelee.

Byrokratiaa purettava edelleen

Mutta löytyy systeemistä parannettavaakin. Kritiikkiä sai osakseen hankemaailman turha byrokraattisuus. 

Asiakkaat kokivat, että prosessin hitaus on hankaloittanut hankkeiden aloittamista ja toteuttamista. Liiveriä tarvitaan myös hankeslangin suomentamiseen ja paperihommien kanssa pärjäämiseen. 

- Jopa 25 prosenttia vastanneista koki, ettei selviä hankebyrokratiasta. Osittain hurja luku selittynee turhautumisesta sähköisessä hakujärjestelmässä ilmenneisiin ongelmiin, jotka on onneksi saatu korjattua, Koivumäki painottaa. 

95 % suosittelee

Byrokratiasta huolimatta 95 % asiakkaista suosittelee hankerahoitusta muille. Liiveristä saatin myös riittävästi apua ongelmatilanteissa. 

- Moni sanoi, ettei byrokratia vaikeuta hankkeen toteuttamista, kun vain kysyy rohkeasti neuvoja Liiverin porukalta. Teemme kaikkemme, että kynnys avun kysymiseen pysyy matalalla jatkossakin.  Viemme myös viestiä asiakkaiden byrokratiahuolesta ylöspäin hallintoon, Koivumäki lupaa.    

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje