Hööpakan kylässä asuu vakituisesti 60 asukasta. Osa taloista on lypsykarja- ja viljanviljelytiloja. Kylästä käydään myös töissä ympäristökunnissa. Koulukyyditys vie lapset Topparlan ala-asteelle ja isommat koululaiset Ylistaron koulukeskukseen. Lähimmät kaupat ovat taajamissa. Kylä rajoittuu Kauhavan ja Lapuan kaupunkeihin ja kylässä onkin Rajaristi eli paikka, jossa risteävät Seinäjoen, Kauhavan ja Lapuan kaupunkien rajat. Etäisyys Ylistaron ja Ylihärmän taajamiin sekä Lapuan kaupunkiin on noin 18 km, Seinäjoelle 35 km.
Kirjastoauto käy kerran viikossa ja palvelutaksi kulkee torstaisin Ylistaron keskustaan. Maamiesseura omistaa ja vuokraa koneita (jyrä, klapikone, piennarmurskain). Naisosastolla on vuokrattavissa hyvin varusteltu pitokalusto. Lisäksi kylältä löytyy myös sirkkelisahaus-, räjäytys-, hierontaja tilitoimistopalvelut sekä maansiirto-, rakennus-, koneistus- ja korjaamoalan yritykset.
Kylässä toimii Hööpakan maamiesseura sekä maamiesseuran naisosasto. Nämä seurat toimivat myös kylätoimikuntina, koska kylän pienuuden takia ei ole järkevää perustaa erillistä kyläyhdistystä. Tapahtumat ja kokoukset järjestetään yleensä kodeissa ja niihin osallistutaan aktiivisesti. Hööpakan hirvenmetsästäjät metsästävät Ylistaron metsästysseuran alaisena. He ovat rakentaneet metsästyskämppä Vasalan, jota myös kyläläiset voivat käyttää kokoontumistilana. Metsästysseura kuuluu myös vapaaehtoiseen pelastuspalvelutoimintaan.
Maamiesseuran kokoukset, erilaiset retket, kökät, kesäjuhlat ja kinkerit. Kaikkiin tilaisuuksiin osallistutaan aktiivisesti. Erityisesti kinkeriperinne on säilynyt.
Tyhjiä taloja ja tonttimaata löytyy kiinnostuneille.
Runsas ja puhdas luonto sekä hyvät marjastus- ja metsästysmaat tarjoavat mitä parhaimmat mahdollisuudet luonnossa liikkumiselle. Kylästä löytyy yhteisöllisyyttä. Naapurista pidetään huolta ja autetaan tarpeen mukaan. Myös Ylistaron, Lapuan, Kauhavan ja Seinäjoen kuntakeskukset ja palvelut ovat kohtalaisen lähellä. Koska kylä sijaitsee hieman syrjässä, on totuttu selviämään omin voimin. Kylän vahvuus on myös se, että ne ketkä täällä nyt asuvat, myös aikovat pysyä täällä.
Kylän asutus alkoi syntyä isonjaon jälkeen 1770-luvulla. Perustaja-asukkaat Högbackat antoivat kylälle nimen, joka nykyisin kirjoitetaan Hööpakka.
Kylän tärkein kehittämisen kohde on tieolot. Kylän kehityksen jarruna on, että vähintään kolmannes vuodesta ollaan todella huonojen tieyhteyksien takana. Hööpakantie korjattiin suurelta osin vuonna 2007. On mukavaa, että kauan tyhjillään olleeseen kouluun on tullut uusi omistaja.
Kylän elinehto on, että maatalous säilyy kannattavana. Jos maatalous loppuu, eikä tiloille löydy jatkajaa, katoaa myös kylä.
Päivitetty 10.10.2022
Jaakko Heikkinen, puh. 050 524 4806
jijheikkinen@gmail.com