Harri Pihlajamäki aloitti tammikuun alussa työt Liiverin Kotokortteli-hankkeessa. Hänen tehtävänään on innostaa Seinäjoen asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen keskusta-alueella.
Musiikin suurkuluttajaksi tunnustautuva Harri Pihlajamäki viihtyy myös kirjojen parissa. Apila-kirjastosta hänet voi tavoittaa kannettavansa äärestä tai jututtamassa kaupunkilaisia keskusta-alueen kehittämisestä.
Seinäjoki on ollut Harri Pihlajamäen kotikaupunki vuodesta 1992 alkaen, jolloin hän tuli paikkakunnalle nuoriso-ohjaajaksi. Alavuden Sydänmaalta lähtöisin oleva Pihlajamäki on myös hankkinut monipuolista kokemusta erilaisista projektihommista. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksen, Selmun toiminnanjohtajana. Hän toimi tehtävässä vuosina 2003–2014.
-Selmun ja Provinssin kautta minulla on laaja kontaktiverkosto, Pihlajamäki toteaa. Verkostoista onkin hyötyä, sillä Kotokortteli-hankkeen tavoitteena on laatia osallistavan prosessin kautta paikallisen kehittämisen strategia Seinäjoen keskusta-alueelle. Tämä alue on rajattu EU:n maaseuturahaston ulkopuolelle.
-Kutsun suunnittelutyöhön mukaan alueen yhdistyksiä, yrittäjiä ja asukkaita opiskelijoista ikäihmisin, Pihlajamäki kannustaa. Kaupunki eri hallintokuntineen on luonnollisesti tärkeä yhteistyökumppani. Myös Sydämellinen Seinäjoki ry sekä keskusta-alueen kehittämiseen liittyvät hankkeet ovat keskeisessä roolissa verkoston luomisessa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat niin ikään keskusta-alueen tapahtumat ja niiden toteuttajat.
Pihlajamäki kokee, että Seinäjoen henkinen ilmapiiri on viime vuosina kehittynyt aikaisempaa positiivisempaan suuntaan.
-Täytyy kuitenkin muistaa, että tyytyväisyys on kehityksen jarru. Ainoa pysyvä asia on muutos. Toki hän on harmistunut siitä, että keskustassa on paljon liiketiloja tyhjillään. Hän kuitenkin uskoo, että suunnitelmissa oleva parkkihalli ja uusi rakennuskanta tuovat kaupunkikeskustaan kaivattua elävyyttä ja viihtyisyyttä.
Työnsä Pihlajamäki on aloittanut ottamalla yhteyttä eri toimijoihin ja kokoamalla kehittäjäverkostoa. Ideoiden keruu alkaa asukasilloista, joita järjestetään kevään aikana. Niissä toimintatapana ovat keskustelut ja ryhmätyöt. Tavoitteena on, että osallistava prosessi jo itsessään aktivoisi kaupunkilaisia toimimaan elinympäristönsä hyväksi ja saamaan kokemuksia osallistumisesta. Ydinkeskustassa asuu paljon eläkeläisiä ja opiskelijoita, joiden ääni on myös syytä saada kuuluviin.
-Yhteyttä voidaan pitää puolin ja toisin myös sosiaalisen median kautta, sillä Kotokortteli näkyy sekä Facebookissa että Instagramissa. Perinteisempänä mediana yhteistyökumppaniksi on lupautunut Epari, jonka kautta tiedotetaan asukasilloista, kyselyistä ja muista tapahtumista, Pihlajamäki kertoo.
Harri Pihlajamäen yhteystiedot
Strategiatyö Kotokortteli-hankkeessa jatkuu syksyyn 2016 saakka. Etelä-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa. Hanketta rahoittaa myös Seinäjoen kaupunki. Kaupunkistrategia luo pohjan kansalaislähtöiselle kehittämistyölle, joka on yksi Leader-toiminnan keskeisistä periaatteista. Tavoitteena on, että asukkaat lähtevät toteuttamaan strategiaan kirjattuja ideoita. Käynnistyviin hankkeisiin voidaan hakea myös ulkopuolista rahoitusta.
