Vuosittain yli sata loppuun ajettua kuorma-autoa lähtee viimeiselle matkalle kohti Ilvesjokea. Siellä ne putsataan, puretaan ja lajitellut materiaalit myydään eteenpäin ympäri maailmaa. Toimitusjohtaja Jari Kauppilan mukaan 65-vuotiaassa perheyrityksessä harjoitettiin kiertotaloutta jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Heillä kun purettujen autojen kierrätysprosentti on 95. Uusi kierrätyskenttä helpottaa lajittelua, mutta yksi materiaali aiheuttaa vielä harmaita hiuksia.
– Kuluttajapuolella muovi kiertää jo, mutta kuorma-autoissa se on toistaiseksi ongelmajätettä. Onneksi maailmalla on herätty muoviongelmaan. Ehkä siis lähivuosina myös autojen muovi saadaan uusiokäyttöön, Jari toivoo.
Muovia ja muita materiaaleja käsitellään Kauppilan Autohajottamolla tonneittain, sillä vuosittain yritys ostaa 300 kuorma-autoa, joista puolet myydään kokonaisina, loput puretaan ja myydään varaosina ja kierrätysmateriaaleina.
Aikanaan kaikki alkoi pienestä, kun Jarin isä osti Ilvesjoelta pienen maapalan ja rakensi siihen talon. Ensin markilla purettiin henkilöautoja, myöhemmin erikoistuttiin raskaskalustoon.
– Täällä seassa me ollaan pyöritty pikkupojista saakka, Jari muistelee.
30 prosenttia myynnistä vientiin
Nykyään Jari johtaa vanhempiensa perustamaa yritystä yhdessä veljensä Jukan kanssa. Vuosien myötä yritys on kasvanut ja noussut alansa suurimpien joukkoon Suomessa. Tänä päivänä käytössä on 7,5 hehtaarin alue, jossa työskentelee 15 henkeä. Tilaa tarvitaan, sillä muutokset maailmanmarkkinoilla näkyvät myös Ilvesjoella.
– Trumpin Kiina-pakotteet ovat painaneet romuraudan hinnan alas. Siksi sitä ei juuri nyt kannata myydä, Jukka kertoo.
Veljekset tietävät mistä puhuvat, sillä autohajottamolla on kansainvälisestä kaupasta yli 40 vuoden kokemus.
– Isä aloitti Mersun osilla saksalaisten kanssa. Sen jälkeen kauppaa on hierottu ympäri maapalloa. Tänä päivänä 30 prosenttia myynnistä menee vientiin, he summaavat.
Mettäkylästä maailmalle
Toisinaan kauempaa tulevat ostajat yöpyvät autohajottamolla, jotta ehtivät tutustua rauhassa valtavaan tarjontaan. Majoituskäyttöön on hankittu naapurista vanha kyläkoulu.
– Meillä päivän istunut ATK-asentaja ei voinut uskoa, että tällaisessa mettäkylässä käy asiakkaita kolmesta eri maasta pelkästään yhden vuorokauden aikana, Jari nauraa.
Eteläpohjalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet varovaisia ulkomaan markkinoiden kanssa. Jari ei ihan ymmärrä, miksi suhtautuminen on niin ennakkoluuloista.
– Ei se sen kummempaa kauppaa ole. Kansainvälisessä kaupassa on myös yksi etu. Kun tavara lähtee pihasta, se on jo maksettu.
Tulevaisuus kiertotaloudessa
Vaikka Kauppilat uskovat myyvänsä vielä pitkään kokonaisia autoja, tulevaisuuden näkymät ovat materiaalien kierrossa. Sitä silmällä pitäen tehtiin myös yrityksen viimeisin investointi, puolentoista hehtaarin kierrätyskenttä.
– Kuorma-autot tulevat tiensä päähän yhä nopeammalla syklillä, keskimäärin kahdeksassa vuodessa. Yleensä tuossa ajassa mittariin on kertynyt 1,5 miljoonaa ajokilometriä, eikä autoa kannata enää jälleenrakentaa myyntiin, Jari taustoittaa.
Uusi kenttä helpottaa purkuun menevien autojen lajittelutoimintaa. Yritystukea sen rakentamiseen saatiin Liiveristä.
– Tuella oli ihan valtava merkitys ja toiminta Liiverissä erittäin asiallista. Vaikka me ymmärretään vain vanhojen kuorma-autojen päälle, neuvojen ansiosta pärjättiin paperihommienkin kanssa hyvin, veljekset kehuvat.
Investointi myös mahdollistaa kierrätystoiminnan kasvattamisen.
– Vaikka pohjakoulutusta ei tarvita, suurin este kasvulle on yllättäen työntekijäpula. Meillä on tälläkin hetkellä rekry päällä, hän vinkkaa.
Kuvateksti: Jukka (vas.) ja Jari Kauppila arvioivat, että uusi metsänrantaan asti ulottuva kierrätyskenttä valmistuu ensi kevääksi.