Liiverin hallitus myönsi vuoden 2025 diplomin merkittävästä työstä maaseudun kehittämisen eteen Jaakko ja Sari Koskenkorvalle.
Tampereelta Ilmajoelle Koskenkorvan kylään muuttanut pariskunta on pyörittänyt Koskenkorvan Trahteeria seitsemän vuotta.
Matkailukohteen kehittämisessä on pohdittu, mitä kaikkea omalla kotitilalla voi tehdä.
– Me emme lähde täältä minnekään tai avata toimipistettä Seinäjoen keskustaan, vaan toimitaan täällä. Se on hankalaa, mutta myös hyvin virkistävää, toteaa Jaakko.
Kaiken lähtökohtana on ympärillä oleva miljöö sekä paikallinen historia. Sen innoittaman ovat syntyneet pihasta löytyvät Könnimuseo ja viinan historiasta kertova Koskenkorva Museo. Suurimpana matkailijoiden vetonaulana toimii Trahteerin tarjoama saunakulttuuri.
Toimintaa avoimemmaksi sukupolvenvaihdoksella
Koskenkorvan Trahteerin ovat alun perin perustaneet Jaakon vanhemmat, Martti ja Päivi Koskenkorva, vuonna 1998. Heidän aikanaan Trahteeri toimi yksityistilaisuuksien, kuten saunailtojen, ruokailujen ja häiden pitopaikkana.
Toisen sukupolven ottaessa perheyrityksen ohjakset käsiinsä, toimintaa laajennettiin avoimempaan suuntaa.
– Nykyään järjestetään enemmän avoimia saunailtoja, konsertteja ja ruokailuja yksityistilaisuuksien lisäksi, Jaakko kertoo.
– Satsaamme entistä enemmän kesäaikaan, sillä silloin ihmiset haluavat olla pihalla ja tehdä erityisiä juttuja, lisää Sari.
Trahteerin pyörittäjäksi ryhtyminen ei ollut itsestään selvää
Koskenkorvat asuivat Tampereella 11 vuotta, ennen kuin he päättivät paluumuuttaa Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2013.
– Meillä oli liuta lapsia ja haluttiin lähemmäs isovanhempia, alkujaan Vaasasta kotoisin oleva Sari kertoo.
Koti löytyi Koskenkorvan tilalta, samasta pihapiiristä Jaakon vanhempien kanssa.
Vaikka pariskunnan puheesta huomaa, että Trahteerin toiminnan pyörittäminen on sydämenasia, ei heidän alkujaan pitänyt ryhtyä matkailukohteen yrittäjiksi.
– Sitten kun oltiin täällä ja alettiin ideoimaan asioita, niin mieli muuttui, Jaakko kertoo.
Kesällä Koskenkorvan Trahteerin ohjelmassa on mm. saunailtoja ja keikkoja. Kuva: Trahteerin arkisto.
Ei kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita
Pariskunta kokee, ettei maaseudulla ole hirveästi muita saman alan yrityksiä, eikä toisia toimijoita lueta kilpailijoiksi. Ne nähdään yhteistyömahdollisuuksina.
Yhtenä sellaisena Jaakko mainitsee Kurikan Lakkitehtaan, jonne avattiin ravintola ja panimo.
– Sen sijaan, että voivottelisimme kumpaan ihmiset tulevat, ajattelemme, että tietenkin molempiin.
Yhteistyöhalu on toisinaan herättänyt kummastusta asiakkaissa. Esimerkkinä Sari kertoo tapauksen, jossa hän ei pystynyt tarjoamaan asiakkaalle ruokailua ja suositteli tilalle muita lähiseudun ruokapaikkoja.
– Siihen sanottiin, että miksi luettelet kilpailijoitasi, Sari naurahtaa.
– Ne eivät ole kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita. Meille on todella tärkeää, että joka ikinen matkailija, joka saa ajatuksen tulla Etelä-Pohjanmaalle myös tulisi tänne, vaikkei juuri sillä reissulla täällä meillä poikkeaisikaan, hän jatkaa.
Koskenkorvan Trahteeri toimii tunnelmallisena illanviettopaikkana niin läheltä kuin kaukaakin tuleville. Kuva: Trahteerin arkisto.
Oman yritystoiminnan lisäksi kaksikko vaikuttaa tahoillaan erilaisissa yhdistyksissä. Jaakko on entinen Koskenkorvan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja ja tällä hetkellä virkaa toimittaa Sari.
Lisäksi Jaakko kuuluu Ilmajoen musiikkijuhlien hallitukseen ja Sari puolestaan valtakunnalliseen Suomen Maaseutuyrittäjät ry:n hallitukseen.
– Tietenkin Seinäjoen alueen ja Etelä-Pohjanmaan matkailuorganisaatiossa ollaan edustamassa ruokamatkailua ja etenkin juomamatkailua, Sari lisää.
Oman kuplan ulkopuolelle pääseminen yhteistöiden sekä yhdistystoimintojen kautta on piristävää.
– Pääsääntöisesti ollaan täällä Trahteerilla pariskuntana, niin on todella virkistävää lähteä jollain muulla porukalla pohtimaan asioita, Sari naurahtaa.
– Tekemällä yhteistyötä ja kehittämällä tuotteita ja ideoita muiden kanssa yhdessä, on hyvä mahdollisuus olla kokoaan suurempi, Jaakko toteaa.