Rahoitamme yritysten kehittymistä EU:n maaseuturahaston rahoituksella.
Lisäksi autamme löytämään yhteistyökumppaneita ja verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa.
Liiveri alkoi myöntää yritystukia vuonna 2007.
Yritystukimuodot ovat muuttuneet vuosien varrella.
Liiveri tarjoaa yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville tukea ja neuvontaa liiketoiminnan kehittämiseen.
Autamme myös yrittäjiä hyödyntämään kestävää kehitystä, vihreää siirtymää ja digitalisaatiota liiketoiminnassaan. Yhteistyö Liiverin kanssa tarjoaa yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville hyödyllisiä työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen ja menestykseen.
myönnettyä julkista tukea
yrityksille
yritystukien
kokonaisbudjetit.
Yrittäjien oma panos 5 M€.
myönnettyä
yritystukea
yritystuista myönnettiin
alkaville yrittäjille
Katso kartalta, minkälaisia kehittämistoimia vuosina 2014-2022 toteutettiin ja missä.
Voit klikata kartasta näkyviin ainoastaan yritystuet.
Vuosina 2007–2013 Liiveri tuki 14 yritystä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Viisi vuotta tuen saamisen jälkeen yrityksistä jokainen vastasi kyselyymme, josta selvisi seuraavaa: 90 %:lle yrityksistä tuki antoi kasvusysäyksen ja 95 %:lla se madalsi kynnystä palkata yritykseen ensimmäinen työntekijä.
Kun lasketaan pelkästään työntekijöiden maksamat verotulot, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen käytetty tukisumma maksaa tänä päivänä itsensä takaisin jo kuudessa kuukaudessa. Viiden vuoden kuluttua yritykset työllistivät keskimäärin 6 henkilöä yrittäjien itsensä lisäksi eli 21 tuettua työpaikkaa oli kasvanut 69 työpaikkaan.
”Me ollaan haettu Liiveriltä perustamistukea yrityksen perustamiseen. Pääasiassa haluttiin hakea tukea siksi, että saataisiin luotua laadukkaampi brändi ja tuotepakkaukset”, sanoo Hanna yrittäjä Haapaneva.
"Tämä nykyinen aseliike on hyvin lähellä sitä, mitä olen joskus ajatellut, että minulla voisi olla. Aluksi oli pelkästään sorvi ja jyrsinkone ja jotain aseöljyä myynnissä", kertoo yrittäjänä toimiva Mikko Vuorela.
”Me saatiin investointitukea Liiveristä isoon halliin, missä me valmistetaan kauralyhteitä. Siitä on ollut todella suuri apu, että me saadaan kaikki kuivaan tilaan”, kertoo yrittäjä Marianne Lehtinen.
Peräseinäjoen Helmet – Kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä (KKK) -yritysryhmähankkeessa yrittäjät mm. pilotoivat ja kehittivät ohjelmapalvelukokonaisuuksia. Yrittäjät tekivät myös yhteismarkkinointia ja osallistuivat useille messutapahtumille, tavoitteenaan edistää alueen tunnettuutta ja houkutella uusia asiakkaita.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari toteutti seutukunnallisia hallitustyön aktivointihankkeita. Hyvin toimiva hallitus tuo yrityksille lisäarvoa. Rahoittajina toimi kaikki Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät. Mallia on otettu käyttöön myös muissa maakunnissa. Hanke poiki yritysryhmähankkeita ja yksittäisten yritysten kehittämishankkeita.
”Haluan lämpimästi muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Ja oikeasti se, että verkostoituu ja löytää yhteistyökumppaneita ja kollegiaalista tukea, ne on tosi tärkeitä.”
Elinkeinojaoston tehtävänä on Liiverin strategian elinkeinollisen toteutuksen tukeminen. Elinkeinojaosto tiedottaa, aktivoi, linjaa ja arvioi elinkeinollisia hankkeita ja yritystukia. Jaosto voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita, mutta sillä ei ole päätösvaltaa. Elinkeinojaosto muun muassa toimii asiantuntijaroolissa, kun arvioidaan yritystukien vaikutusta kilpailutilanteeseen.
Pystykoski-Sopanen on ollut pitkään mukana Liiverin toiminnassa ja aluekehittämisessä. Hän kokee, että yrittäjyyden tukemisella voi olla laajojakin vaikutuksia. Esimerkiksi osa-aikaisen yrittäjyyden tukeminen voi johtaa kokoaikaiseen yrittäjyyteen myöhemmässä elämänvaiheessa.
– Tällaiset tuet voivat olla alkusysäys, joka johtaa pysyvään yrittäjyyteen. On hienoa nähdä, kuinka pienelläkin rahalla voidaan kannustaa ihmisiä yrittämään ja kokeilemaan uutta.