Leader Liiveri ja Leader Suupohja järjestivät 13.-14.4.2026 Seinäjoella, Ilmajoella ja Kurikassa opintoretken, Nordic Preparedness -hankkeen kumppaneille Suomesta ja Ruotsista. Leader-yhteistyöhankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kansalaisten ja yhteisöjen kriisinkestävyydestä ja jakaa parhaita käytäntöjä maaseutualueiden välillä. Opintomatkan teemoina olivat kylien ja maatilojen varautuminen.
Opintomatkan tärkeä anti oli osallistujien, kuntien, vapaaehtoistoimijoiden ja pelastusviranomaisten keskinäinen verkostoituminen ja ammatillinen vertaisoppiminen. Osallistujat näkivät ohjelman sisältämät konkreettiset, käytännönläheiset esimerkit valmiudesta ja yrittäjyydestä erityisen hyödyllisinä ja inspiroivina. Asiaansa sitoutuneet ja intohimoiset viljelijät, yrittäjät ja pelastus- ja vapaaehtoisjärjestöt saivat kiitosta.
Kansallinen varautuminen edellyttää organisaatioiden yhteistyötä
Seinäjoen lentoaseman WestAvia on alusta ilmailulle, kasvulle ja kokeiluille. Alueella tehdään monipuolista kehittämistyötä, jolla on merkitystä myös häiriötilanteisiin varautumisessa. Esimerkiksi FinnHEMS on valtion erityistehtäväyhtiö, joka vastaa ja tuottaa valtakunnan laajuisesti lääkärihelikopteripalveluja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Juustoportin tutustumiskäynti avasi ymmärrystä yrityksen merkitystä alueen ruokaturvan ylläpitäjänä. Maidonjalostajan on otettava varautumisessaan huomioon koko tuotantoprosessin varmistaminen joka tilanteessa.
– Lehmät kun ei lakkaa lypsämästä, joten maidon vastaanotto ja jatkojalostaminen on toimittava kaikissa tilanteissa, totesi tuotantopäällikkö Marko Viitala esittelyssään.
Maatilojen varautuminen oli vierailijoiden toiveaihe
Maatilojen varautumisen yksi sektori on energiaomavaraisuuden lisääminen. Aihetta käsiteltiin Matti Marttilan johdolla tutustumalla biokaasulaitokseen Alamarttilan tilalla Jalasjärvellä.
– Valmius maksaa rahaa — se on karu totuus. Mutta vaihtoehto on usein pahempi. Tila ilman valmistautumista ottaa suurempia riskejä ja voi menettää paljon enemmän kriisitilanteessa, Marttila totesi.
Tilan biokaasutuotannon yhteydessä kuultiin myös Kurikan kaupungin biokaasuekosysteemin kehittämisestä.
Kuntien ja kylien varautumista läheltä
Nordic Preparedness -vierailun toisena päivänä teemana olivat kuntien ja kylien rooli arjen turvallisuudessa ja kriiseihin varautumisessa. Kylien kehittämisen asiantuntija Tuija Takamäki kertoi, miten eteläpohjalaiset Leader-ryhmät ovat vuosikymmenen aikana kehittäneet varautumista ja turvallisuutta alueella.
Kaupunkiorganisaation varautumisratkaisuja ja varautumisen yhteistyöverkostoa esittelivät Kurikassa kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa ja hallintojohtaja Petri Lammassaari. Konkreettinen esimerkki varautumisen näkymisestä osana arkista ympäristöä oli Kurikan kampuksen väestönsuoja, joka toimii normaali oloissa opiskelijoiden kuntosalina.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Turkulainen esitteli viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyöverkoston toimintakaavion häiriö- ja poikkeustilanteissa. Vastaavaa verkostoa ei ole käytössä muualla Suomessa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) Aana Vainio avasi vapaaehtoisten keskeistä roolia paikallisessa varautumisessa.
Kylätason varautumista Luovalla
Kylätason varautumiseen kuuluvat kyläturvatiimit ja kylätalon varautumisratkaisut häiriötilanteissa. Varautuminen on suunnittelua, varusteita, harjoittelua ja toteutusta, mistä saatiin makua kylän varautumisen keskuksena toimivalla Luovan nuorisoseurantalolla. Kylätalolla osallistujat pääsivät harjoittelemaan ensiaputaitoina elvytystä ja defibrillaattorin käyttöä. Varusteista tulivat tutuiksi etsijän repun sisältö, SPR:n hälytyskärryn varustetaso sekä kyläradiolaitteisto.