Kannanotto | Kirjoittanut Heli Walls, Leader-työn kehittämispäällikkö, Leader-jaosto
Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle leikkauksia alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Leikkaukset kohdistuisivat vuosille 2025-2027, ja olisivat esityksen mukaan yhteensä 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 milj. euroa, EU-rahoitus mukaan lukien, eli liki puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista.
Kansallisesta vastinrahasta leikkaaminen on aina jäsenvaltiolle itselleen haitallista. Vastinraha kun on nimensä mukaista: se on magneetti, joka vetää meidän EU:lle maksamia jäsenmaksuja, omia veroeurojamme, takaisin Suomeen käytettäväksi yhteiseksi hyödyksi. Kansallisesti, tässä maassa, näillä seuduilla ja meidän kylissämme. Ilman kansallista osuutta ei parhaintakaan maaseudun kehittämisohjelmaa voida toteuttaa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP27-kokonaisuus on Suomelle EU-jäsenmaksujemme suurin yksittäinen palauttamismekanismi.
Mikäli kansallista rahoitusosuutta leikataan, tätä vastaava EU-rahoitusosuus palautuu EU:n kautta käytettäväksi jossain toisessa jäsenvaltiossa, vaikkapa Italiassa tai Romaniassa.
Ensi vuonna EU:ssa, ja myös Suomessa, käynnistyy jo seuraavan ohjelmakauden suunnittelu ja neuvottelut. Suomi huonontaa omia tulevan kauden neuvotteluasemiaan luopumalla EU-rahoitusosuudesta, ikään kuin suomalaisella maaseudulla ei olisi tarvetta kaikille kehittämiseuroille. Miten perustella uuden kauden rahoitustarpeet, kun juuri on osoitettu, että Suomessa saadaankin hyvät tulokset aikaan vain puolella siitä rahasummasta, mitä aiemmin sovittiin? Suomi on jo nyt EU:n nettomaksaja ja leikkausten myötä Suomen maksuosuus kasvaa entisestään.
Leader etsii ja rahoittaa uusia yritysalkuja maaseutualueilla. Leader tukee yrittäjien omistajanvaihdoksia, yritysten kehittämistä ja investointeja. Hallitusohjelman esitetyt leikkaukset Leader-rahoitukseen kohdistuisivat eritoten pienyrityksiin ja palveluihin. Maaseudulla toimivista yrityksistä 94,7 prosenttia on mikroyrityksiä, ja niiden pääasiallinen kehittämistukirahoitus tulee Leader-ryhmiltä.
Leader-toiminnan ydintä on voimaannuttaa yhteisöjä, tukemalla liikuntapaikkoja, kylätalojen toimintaa, luontoreitistöjä, kulttuuritapahtumia ja paljon muuta. Leader kanavoi joka ohjelmakausi miljoonia talkootyötunteja yhteiseksi hyväksi.
Leader-toiminta on onneksi monin tavoin lukittu kokonaisuus CAP-suunnitelman sisällä, muttei täysin turvattu. Leikkauksia ei tule kohdentaa Leader-rahoitukseen, jonka osuus CAP:n maaseuturahoituksesta on edelleenkin kaikkien EU-maiden alhaisinta tasoa. Suomen Kylien Leader-jaosto tulee tekemään kaikkensa, jotta leikkauksia ei esitetyssä muodossaan toteuteta.