Suomen Punaisen Ristin selvitys viime vuodelta puhuu karua kieltä: Lähes joka kymmenes Punaisen Ristin ystävätoiminnan asiakkaista ei vaihda kuulumisia kenenkään muun kuin vapaaehtoisemme kanssa. Useampana vuonna teettämän Yksinäisyysbarometrin mukaan ikääntyneiden yksinäisyys on lisääntynyt viime vuosina. Puolet yli 65-vuotiaista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus ja viidesosa kuukausittain tai useammin. Ikääntyneillä yksinäisyys on usein jatkunut pidempään.
Hyvä arki koostuu monesta asiasta. Se mistä se koostuu, on yksilöllistä ja merkitsee eri ihmisille eri asioita. Kiistatonta on kuitenkin se, että yksinäisyys heikentää merkittävästi hyvää arkea ja hyvinvointia. Pitkittynyt yksinäisyys koskettaa erityisesti ikäihmisiä.
Etelä-Pohjanmaalla ikääntyneiden yksinäisyys maksaa vuodessa 46 miljoonaa euroa. Hinta on kova ja se perustuu Isossa-Britanniassa laskettuun yksinäisyyden yhteiskunnalliseen hintalappuun, joka on 11 400 euroa vuodessa yksinäistä kohden. Summassa on huomioitu vakavan yksinäisyyden aiheuttamat kustannukset, kuten terveys- ja hyvinvointikustannukset. Suomessakin on tehty havaintoja siitä, että yksinäiset ihmiset käyttävät lääkäripalveluja enemmän. Yksinäisyys lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien, muistisairauksien, masennuksen ja jopa syöpäsairauksien riskiä ja lyhentää elinikää. Yksinäisyys on usein juurisyynä sairauksien ja pahan olon taustalla.
Yksinäisyyttä voidaan vähentää
Punaisen Ristin osastot järjestävät usealla paikkakunnalla ystävätoimintaa, jossa vapaaehtoiset vierailevat yksinäisten luona kotona. Ikääntyneelle yksin asuvalle vapaaehtoisen ystävän säännölliset vierailut tuovat turvallisuuden tunnetta ja iloa yksinäiseen arkeen. Usein pelkkä läsnäolo riittää, mutta vapaaehtoisen ystävän seura usein rohkaisee ikäihmistä lähtemään liikkeelle kodin ulkopuolellekin.
Tänä syksynä SPR Länsi-Suomen piiri on koolle kutsunut Etelä-Pohjanmaan yksinäisyysverkoston, jossa on mukana yksinäisyyden parissa toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä. Lisäksi kunnille on esitetty nimeämispyyntö 2 kuntaedustajasta verkostoon. Verkoston perustamiselle oli selkeä tarve. Motivoituneita osallistujia ensimmäisessä verkoston tapaamisessa oli laajalti. Verkosto mahdollistaa eri väestöryhmien yksinäisyyden ja alueellisten erojen laajemman tunnistamisen sekä tiedon koostamisen, ettei jäisi väliinputoajia. Tavoitteena on tunnistaa ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn tarpeet, parantaa tiedonkulkua sekä tiivistää yhteistyötä. Vuoropuhelun avulla saadaan paremmin esiin olemassa olevia keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi, sekä saadaan selville mitä voidaan tehdä yhdessä ja mihin voidaan verkostona vaikuttaa.
Yksinäisyydestä aiheutuvat kulut ovat yhteiskunnalle merkittäviä ja asiaan tulisi puuttua. On monta keinoa, jolla yksinäisyyttä saadaan vähennettyä:
- Yksinäisyyden vähentäminen otetaan huomioon päätöksenteossa hyvinvointialueilla ja kunnissa ja se kirjataan hyvinvointisuunnitelmiin.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa yksinäisyys otetaan rohkeammin puheeksi asiakkaiden kanssa ja ohjataan yksinäisiä yhteisölliseen toimintaan ja järjestöjen tuen piiriin.
- Tuetaan yksinäisyyttä lievittävää toimintaa järjestöissä ja seurakunnissa.
Yksinäisyyden hinta on rahassa mitattuna kova, mutta vielä kovempi se on yksinäisyyttä kokevalle ihmiselle. Jokaiselle kuuluu arvokas ikääntyminen ilman yksinäisyyttä.
Teija Matalamäki
Sosiaalisen hyvinvoinnin suunnittelija
Suomen Punainen Risti, Länsi-Suomen piiri
Kuva: Matthias Zomer