Liiverin nuorisojaosto kokoontuu säännöllisesti päättämään muun muassa nuoria koskevista hankehakemuksista.
Useimmissa yhdistyksissä painitaan saman ongelman parissa: miten saada nuoria mukaan toimintaan. Uusi sukupolvi tuo yhdistykseen energiaa, ideoita ja tuoreita näkökulmia, mutta heidän löytäminen ei onnistu vanhoilla tavoilla. Kokosimme yhteen vinkkejä, joilla nuoret saa innostumaan.
- Tehkää mukaan lähtemisestä helppoa. Mitä matalammaksi saatte kynnyksen, sen parempi. Varmistakaa, että yhdistyksenne löytyy netistä ja tiedot ovat ajantasalla. Tuokaa monipuolisesti esiin tapoja, joilla toimintaan voi osallistua. Kertokaa yhdistyksestänne avoimesti omilla kasvoillanne. Toimintaan perehtymisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ilman yhteydenottoja.
- Älkää vaatiko liikaa. Yhdistystoiminta ei saa tuntua painolta jalassa, eikä nykyään välttämättä haluta sitoutua vapaaehtoistyöhön pitkäksi aikaa. Tarjotkaa nuorille ilmaisia tapoja kokeilla ja osallistua yhdistyksen toimintaan pop up -tyylisesti.
- Lisää toimintaa. Moniko haluaa uhrata arvokasta vapaa-aikaansa istumalla kokouksissa? Paras tapa saada nuoria mukaan, on järjestää toimintaa, joka on nuorten itsensä ideoimaa.
- Olkaa ketteriä. Jos saatte nuorilta ideoita, toimikaa nopeasti. Kärsimättömyys ei johdu iästä, sillä ensi syksynä innostunut nuori saattaa opiskella jo muualla.
- Antakaa valtaa. Motivaatiota nostaa se, jos nuoret pääsevät oikeasti vaikuttamaan yhdistyksen asioihin. Vallan luovuttaminen saattaa pelottaa, mutta se kannattaa. Antamalla valtaa osoitatte, että arvostatte nuoria ja heidän mielipiteitään.
- Perustakaa nuorisojaosto. Tai mieluummin: perustakaa uuden ideoinnin toimikunta. Näin nuoret pääsevät vaikuttamaan, ja he voivat tuntea olevansa mukana yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Nuoruuteen on sisäänrakennettu kyky kyseenalaistaa, mikä on toiminnan uudistamisen kannalta arvokasta.
- Palkitkaa rekrytoinneista. Keksikää tapa palkita nuoria, jos he saavat uusia nuoria innostettua mukaan. Kannustimen ei tarvitse olla iso, mutta jo sen olemassaolo on selkeä viesti. Tehkää rekrytoinnista mahdollisimman helppoa tiivistämällä jäsenyyden edut muutamalle ranskalaiselle viivalle.
- Perehdyttäkää kunnolla. Yhdistystoimintakin joutuu kilpailemaan ihmisten vapaa-ajasta. Kun nuori on osoittanut kiinnostuksensa, kannattaa jatko hoitaa kunnolla. Miettikää, miten perehdytätte uudet jäsenet. Tutustuttakaa ihmiset toisiinsa ja nimetkää tarvittaessa kullekin oma tukihenkilö.
- Unohtakaa jargoni. Mikään ei karkota nuoria yhtä tehokkaasti kuin tylsä viestintä. Ketään ei kiinnosta yhdistyksenne kokoukset, strategiat ja raportit. Sen sijaan kannattaa kertoa inspiroivia tarinoita siitä, miksi yhdistyksenne on olemassa ja mihin vaikutatte. Erityisen hyvin toimii viesti, joka lähtee nuorelta nuorelle. Ja muistakaa, antakaa nuorten viedä viestiä omalla tyylillään.
- Some-näkyvyys kuntoon. Aktiivinen läsnäolo somessa lisää todennäköisyyttä, että potentiaaliset nuoret kuulevat teistä. Se myös parantaa olennaisesti toiminnan avoimuutta. Varmistakaa, että yhdistyksen tapahtumat löytyvät somesta. Esimerkiksi Facebookin kautta tieto kiinnostavista tapahtumista leviää nopeasti. Tosin kannattaa huomioida, että aivan nuoria ei Facebookista tavoita. Instagram, Snapchat ja Youtube voivat toimia paremmin alle 18-vuotiaiden keskuudessa.
Joku voi silti väittää, että nuoret ja vapaaehtoistyö ovat mahdoton yhtälö. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa nuoret suomalaiset kertovat osallistumattomuuden perusteeksi sen, etteivät ole tulleet ajatelleeksi koko asiaa. Vain yhtä sadasta ei vapaaehtoistyö kiinnosta ollenkaan! Rekrytointien kannalta tämä on erittäin hyvä asia. Ydinkysymykseksi nouseekin, miten nuoret saataisiin huomaamaan vapaaehtoistoiminnan lukuisat muodot? Sitä sopii miettiä vaikka jo seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Lähteet: Suomen kotiseutuliitto & kansalaisyhteiskunta.fi
