Haastattelimme EP:n pelastuslaitoksen varautumisesta vastaavaa palopäällikköä, Juha Turkulaista kylien varautumis- ja turvallisuustyöstä.
Miksi kylien oma työ turvallisuuden ja varautumisen eteen on nykyään niin tärkeää?
– Lähellä oleva turvaverkko voi olla jopa elintärkeä. Poikkeustilanteissa julkisen sektorin toiminta ylikuormittuu, koska sitä ei ole taloudellisista syistä mitoitettu kuin päivittäisiin normaaliolojen tehtäviin. Poikkeavissa tilanteissa hälytysten määrä ja häiriöiden ketjuuntuminen aiheuttavat isoja ongelmia kylien asukkaille sekä turvallisuudesta, terveydestä ja sosiaalisista tarpeista vastaaville viranomaisille.
– Ne, jotka pystyvät oman toiminnan turvin selviytymään kriisitilanteessa, vapauttavat erityisesti kiireellisessä alkuvaiheessa viranomaisten voimavaroja niiden auttamiseen, joilla avun tarve on kriittisin.
Miten kylien varautuminen liittyy muuhun yhteiskuntaan?
– Kylissä on myös koko yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja. Ilman ruoan- ja energiantuotantoa, kuten polttopuut ja turve, muutkin yhteiskunnan toiminnot häiriintyvät.
Koska on varauduttu tarpeeksi hyvin?
– Tuskin koskaan. Varautuminen perusasioihin voi olla hyvin suunniteltuna edullista, mutta rahaa voi käyttää suuriakin summia. Varautuminen on paradoksi, kun mitään ei tapahdu, on tehty liikaa, kun jotain tapahtuu, on tehty liian vähän.
Mikä merkitys on yksilökohtaisella varautumisella, kuten Kotivara 72 h?
– Jokaisen oma varautuminen on kokonaisturvallisuuden kulmakivi. Ilman omatoimista varautumista ”seinät kaatuu päälle” kaikilla asuinpaikasta, iästä ja ammatista riippumatta. Omatoiminen varautuminen antaa mahdollisuuden selviytyä tilanteesta mahdollisimman pienin vahingoin ja auttaa myös muita.
– Varautumisen suunnittelu antaa ymmärrystä yhteiskunnan herkkyydestä häiriöille ja tukee ihmisten omaa varautumista.